tiistai 30. marraskuuta 2010

kesän hehkua

Hiivatti, kun väsytti aamulla. Olin tietty käynyt liian myöhään nukkumaan ja yöunet jäi liian lyhyiksi. Onneksi heräsin ennen kuin kello soi. Oli hetki aikaa vaan olla ja nautiskella peiton lämmöstä. Ja miettiä. Haaveilla.

Ihan liian pitkä aika on kulunut siitä, kun viimeksi nähtiin. Silloin oli kesä ja hirvee helle ja mulla lyhyt hame ja pieni paita ja niin kuuma, ettei niitä voinu pitää päällä sekunttiakaan kauempaa. Uuh. Voi vitsi, sitä tunnetta, kun tavattiin taas pitkästä aikaa ! Ei voinut pakottaa itseään odottamaan yhtään kauempaa, kun kerrankin ei ollut pakko. Jo se halaus siellä hississä kertoi, ettei iho jaksa odottaa. Ei jaksa eikä halua. Eikä sellasta voimaa ollu olemassakaan, joka olis voinut erottaa mut siitä sylistä. Niiden käsivarsien syleilystä. Sillä hetkellä.

Mulla on ikävä niitä huulia. Kuumia suudelmia. Sitä ensimmäistä hetkeä, kun kohdataan. Ensimmäistä kosketusta. Kiihkoa. Malttamattomuutta. Käsiä, joiden kosketus tuntuu maan päälle laskeutuneelta taivaalta. Halua, joka vaatiin täyttymystä ja jolle antautuminen nostaa pilviin. Vartaloa, jonka paino kahlitsee, muttei muserra. Hetkeä, josta ei ole enää paluuta ihmismielen voimin. Tunnetta, joka vangitsee.

Ja sillä hetkellä se on mun. Ei kenenkään muun, ei edes itsensä. Vain ja ainoastaan mun, vaikka se sanoisi mitä ennen tai jälkeen. Ja sen hetken saadakseni olen valmis antamaan

perjantai 26. marraskuuta 2010

ainakin Etelä-Suomi telkkarin ääressä

Ja ohjelmahan oli Tartu Mikkiin [jos et osaa yhtään laulaa].

Siellä laulettiin ihan säällisesti Liisa Tynnyrintekijän biisi Myrkkyä. Sanat toivat mieleen yhden sähköpostin ja se alkoi hymyilyttämään. Todennäköisesti en ole ainut, jota ko. laulun sanat hymyilyttävät samassa mielessä. Meitä on vähintäänkin kaksi. Ellei enemmänkin. Ja miksikäs ei. Yllätyksekseni, pieneksi, sekin ajatus hymyilytti minua.

Copy paste.

torstai 25. marraskuuta 2010

Rakkausseksiä

Olenko se minä vai tämä vuodenaika vai tämä sää ? Täysikuu ? Joku nyt kuitenkin vetää piuhat solmuun ja tuntuu, ettei mistään tule mitään tai jos tulee, niin se menee kauniisti sanottuna päin honkia. Toivottavasti tämä päivä oli kaiken kulminaatiopiste ja tästä mennään vain parempaan suuntaan.

Väsyttää. Haluaisin kirjoittaa, mutta siitä tulisi vain sähkösanomakieltä, joten kirjoitan heti, kun saan lauseita ja kappaleita aikaiseksi. Muru. Nyt olen vain väsynyt, ei muuta.

Kohta otan sut peiton alle ja mielihassuttelen ilman vakavuutta, että harrastetaan rakkausseksiä. Mutta vain tänä yönä. Huomenna tämä yö on mennyttä ja mä kerron tästä päivästä, joka ei ehkä ollutkaan katastrofi sitten kuitenkaan. Silti väsyttää.

Höyhensaariston se lämpimin saari, ensimmäinen palmu rannalla täältä päin tullessa. Tavataan sen alla.

tiistai 23. marraskuuta 2010

Syödäkö vaiko eikö syödä ?

Miksi pitää ostaa mielijohteesta autokarkki -pussi, jos ei ole vielä syönyt sitä Tupla -patukkaakaan, jonka jo kuukausi sitten osti himoissaan ?!?

lauantai 20. marraskuuta 2010

sanatonna

Joskus on parempi olla sanomatta ihan kaikkea, koska ne sanat eivät ehkä olisikaan niitä, joita luulee saavansa kuulla.

torstai 18. marraskuuta 2010

Lumi

Talvi ja lumi tuovat mieleen monia mukavia muistoja. Monena lumisena aikana olen ollut ihanasti rakastunut. Pitäisiköhän taas ?

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

3 x 1/2

Jumala loi lapset, jottei kuolema olisi niin suuri pettymys.

perjantai 12. marraskuuta 2010

otteita elävästä elämästä

Näin mustan perseen. Miehen. Siis alastoman. Tai ainakin puoliksi. Tai ehkä jopa 3/4 perseen. Joo. Ihan yhtä ruskee oli kuin jätkä muutenkin. Lidlissä oli joku myyjä kontillaan lattialla ja kurkotteli jonnekin alahyllyn takaosaan ja silloin sen housut meni perseestä alaspäin ja vakoa näky kyllä sen verran pitkästi, että sentti tai kaks, niin varmaan olis näkyny jo pallit. En ollu ennen nähnykään mustanmiehen persettä livenä. Kannattaa asioida Lidlissä.

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Mururoan kaipuu

Tämä ilta.
Harmaata ja kylmänkalseaa ulkona.
Tulenoranssia ja lämmintä sisällä.
Ja sisällä.
Hiljaisuutta, joka ei kaipaa sanoja.
Vain katseita.
Kosketuksia, yhteyttä toiseen.

Joulun ja syntymäpäivän

poistamaan ikävän.

tiistai 9. marraskuuta 2010

niin klisee

Vai mitä mieltä olette naisesta, joka makoilee taljalla takkatulen lämmössä kera lasin punaviiniä ja tummaa suklaata ?

*auts* Hanuri kärventyy !

tunnustus vanhalta sotanorsulta

"Sä oot kyllä niin naisellinen nainen !"

Jaa.. vai niin. No. Tattis.. kai.

lauantai 6. marraskuuta 2010

bäst före

Mitä sitä ei tekisi himonsa kourissa ?

Söin suklaapupun, jonka parasta-ennen -päivä oli 08/2009. Uh !

Luojalle kiitos punaviinistä, jolla voi huuhdella se laardin pois kitalaesta.

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

yksi itsekäs toive

No, tietysti toivoisin rauhaa päälle maan ja ettei nälänhätää ja kurjuutta olisi. Mutta oikeasti toivoisin, että olisin älykkäämpi. En tarkoita kirjaviisautta, tai tavallaan sitäkin, vaan sellaista keskimääräistä laajempaa sivistystä ja... no, hemmetti, älykkyyttä. Pikkunäppäryydellä ei pitkälle pötkitä. Korkeintaan sätkitään paikoillaan.

Ei pitäisi lukea satuja.

tiistai 2. marraskuuta 2010

päivä helvetistä

Vituttaa, stressaa, tylsistyttää, hermostuttaa, laiskottaa ja vituttaa.