muisteloiden mailla

 "Muistan, kuinka ensi kerran sinua suutelin..."

Eikun se olitkin sä, joka suuteli ekaks mua !

taas ja jatkuvasti

Huomaan tekeväni samoja virheitä uudestaan ja uudestaan. Alati, taas, jatkuvasti, koko ajan, aina. Se ei voi olla pelkästään sitä, että muistini on surkea. Sen täytyy johtua siitä, että olen lapsellisen optimistinen. Tai sitten olen vain lapsellinen.

Muuten hyvä, mutten löydä nuolta.

Vitut myötäelämisestä

Jos joku omistaa kohtuu hyvän kumppanin, kaikin puolin tasalaatuisen ja luotettavan vuosienkin jälkeen, vaikkakin hieman arkisen, niin jättäisikö hän tätä kumppania siksi, että saa jostain muualta ilmaiseksi loistavaa seksiä ? Ei TOUDELLAKAAN.

Joka niin kuvittelee, on kypsymätön ja naiivi, sinisilmäinen ja elämästä täysin mitään tietämätön. Onneksi elämä on ja opettaa. Pitää vain muutaman kerran jäädä luokalleen ennen kuin sen tajuaa.

pe 13.

Haluaisin olla rakastunut. Toivoisin, että joku olisi rakastunut minuun.

Ehkä pitää olla varovainen halujensa ja toiveittensa kanssa.

kenkiä ei voi koskaan olla liikaa, eihän ?

Kävin etsimässä talvisäilöstä tiettyjä kesätöppösiä. Pikainen ja ylimalkainen laskutoimitus osoitti, että niitä kesätöppösiä oli noin tusina paria. Lisäksi olen varma, että niitä piilii jossain nurkassa vielä toinen tusina.

Kaiketi tällaisellekin heikkoudelle on olemassa joku vertaistukiryhmä...

ei kai koko ajan voi siivotakaan...?

Kun on koko päivän siivonnut, putsannut ja puunannut, niin... koti on siisti. Joo, ja sitten on aikaa hetki hengähtää ja istua esim. tietokoneen ääreen. "Mitäs mä...? Ahaa ! Google." Errrr. Virhe.

Joskus G:llä löytyy jotain. Joskus ei sitä, mitä etsii. Joskus sellaista, mitä ei olisi halunnut löytyvänkään.

Mutta onneksi kaikkea ei ole pakko lukea. Kai. Niinpä niin...

se on sitten vähäsen