perjantai 21. helmikuuta 2014

Suudelma

Voihan... jotain.

Suutelin miestä. Väärää miestä. Tai itseasiassa ihan oikeaa miestä. Mutta niin monella tavalla siltikin väärää. Valitettavasti se vain tuntui niin oikealta. Ihan liian oikealta. Lisäksi olin joutua siitä pulaan. Melkein jouduinkin, mutta sitten pelastuin kuitinkin viime hetkellä. Hirveää. Siltikin se tunne vähän ennen suudelmaa...ja jälkeen. Se katse. Ja se, että sielläkin oli sitä jotain. Pelottavaa, mutta siltikin niin kihelmöivää. Kiellettyä, aivan täydellisen kiellettyä hedelmää maistoimme molemmat. Tämä ei tiedä hyvää.

Onneksi heräsin. Liukkaampana kuin ankerias.

1 kommentti:

Veli-Matti Lahtinen kirjoitti...

Hehe sitten on ollu hyvät unet. Moloohan tollaseen kolotukseen lääkäri määräis ;)