'Minun' Sonera

Ja vitut !

Huono tuuleni jatkuu ja nyt se on paskan Soneran syy. Oikeastaan minun pitäisi olla tyytyväinen, koska sain tahtoni läpi eli voitin taistelun, mutta toisaalta sitä taistelua ja kaikkea vitutusta ja raivoa ja ärsyyntymistä ei olisi pitänyt syntyä ollenkaan, joten voitinko sittenkään viivan alla. No, kai tässä raivotessa on lähtenyt kaikki karstat suonista, joten se tietää lisää elinvuosia ja lisää puheaikaa sille perkeleen operaattorille. Tai ei sentään.

Kun sopimuskausi umpeutuu, teen sen, mitä minun olisi pitänyt tehdä jo vuosikausia sitten, mutten laiskana ja saamattomana ole saanut aikaiseksi. Ja johon tuo S. on koko ajan luottanutkin. Mutta nyt muuttui tahti ! Aion kilpailuttaa, ja rankasti sittenkin, kaikki matkapuhelin'palveluita' tarjoavat puljut ja voittaa senkin taistelun.

Juu, Sonera antoikin tosiaan tänään ihan uuden merkityksen sanalle 'asiakaspalvelu'. Ei, jumaleisson ! Se olisi pitänyt saada nauhalle. Eikä vähiten siksi, että vittuiluni oli Kulta-tasoa, vaikka Sonera muuten arvostaakin minut vain Hopea-tasolle. Jos asiakas'palvelija'-poitsu saikin äänensä kuullostamaan kylpsältä ja kyrvähtäneeltä ihan Jyväskylästä saakka, niin meikäläisen ääni puolestaan oli täynnä partakoneenteriä, tikareita ja jääpuikkoja sekä äärimmäistä alentuvaa ylenkatsetta. Siitä ei tullut edes kisaa, kumpi sen hienovaraisen vittuilun voitti. Arvaan, että meikäläisen tietojen kohdalla Soneralla nyt ovat kirjaimet KPA, kusipäinen akka. Eikä syyttä ollenkaan.

Koska työpäivä oli kiireinen eikä minulla ollut aikaa jauhaa paskaa tuntitolkulla, niin otinkin käyttööni järeämmät aseet heti alkumetreillä eli sopimukseni irtisanomisen ja kuluttaja-asiamiehen. Siitä oli se hyöty, että poitsu alkoi siirtää vastuuta toiselle ja lupasi hoitaa homman kuntoon jonkun korkeamman viskaalin kanssa. Tähän olin tyytyväinen. Mutta vain hetken.

Kohta soi puhelimeni ja kukapa siellä kuin lempi asiakasorjani Jyväskylästä. Varmaan vitutti soittaa takaisin samalle persesuu-akalle ja kertoa, että esimies ei suostunut vaatimuksiini. Siellä on selkeästi mies esimiehenä, koska ei riittänyt munaa itse soittaa, vaan piiloutui poitsun nimen taakse. Nimen, joka on syöpynyt ikuisiksi ajoiksi aivoihini.

Eikun hyvä kierros uusiksi. Silloin, kun tietää olevansa oikeassa ja loistavassa vireessä inttämiseen, sujuu vittuilukin kuin leikki. Juuri kuten tänään minulta. Tivasin poitsulta esimiehen nimeä ja oli kyllä siinä hilkulla, etten sitä saanutkin, mutta sitten tuli muita häiriötekijöitä ja jouduin keskeyttämään herkkuhetkeni. Minulle kyllä luvattiin soittaa takaisinpäin korkeammalta taholta, muttei niin isomunaista miestä ole Soneralta vielä löytynyt, että sieltä olisi joku uskaltanut ottaa soittopyynnön vastaan. Ymmärrän ongelman. Firmassa on ollut entisiä.... hmmm... tuttujani töissä, joten tiedä, että se on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta.

Hetken hapetettuani vertani ja aivojani soitin myös kuluttaja-asiamiehen virastoon. Turha jättää huomiseksi sitä, minkä voi tehdä jo tänään. Siellä kuunneltiin asiani, jonka nyt selitin huomattavasti sivistyneemmällä nuotilla ja otettiin tietoni ylös. Toivon todella, että Soneralla on jonkun toisenkin päivä mennyt pilalle, kun kuluttajaneuvoja sinne soitti ja tiedusteli, että mitä vittua. Lisäksi otin yhteyttä vielä Soneran palveluun, jossa voi irtisanoa sopimuksen, tässä tapauksessa sopimukset.

Siellä olikin puhelimessa nainen. Kyselin tarvittavat tiedot ja toimenpiteet ja hän puolestaan tiedusteli, miksi haluan irtisanoa sopimukset. Tämä oli se salasana, jolla sanainen arkkuni levähti apposen auki. Vuodatin koko paskan naisen niskaan ilman ylimääräisiä voimasanoja, mutta siltikin niin painokkain lauserakentein, ettei jäänyt hänellekään epäselväksi, kuinka 'tyytyväinen' asiakas langan toisessa päässä on. Ja simsalabim !

"Harmillista, että olette saanut huonoa palvelua. Minäpä lisäänkin tämän haluamanne palvelun ja sen lisäksi voitte vielä valita yhden lisäpalvelun. Valitan kovasti tapahtunutta ja toivotan Teille hyvää päivänjatkoa !" Bingo ! Kerralla seitsemän ja kaikki lisänumerot ! Myös tämän naisen nimen tulen muistamaan pitkään, mutten ehkä yhtä pitkään kuin sen poitsun.

Valitettava totuus Soneran kannaltahan on, että tässä piilii se markkinoinnin perusopetus: paha kello kauas kaikaa. Eli parempi pitää asiakas tyytyväisenä koko ajan, koska tyytymätöntä asiakasta on vaikeampi käännyttää takaisin tyytyväiseksi ja tyytymätön asiakas kertoo saamastaan huonosta palvelusta paljon laajemmalle piirille kuin saamastaan hyvästä palvelusta. Mikä tuli tässä postauksessa todistettua.

Mutta vaikka sain tahtoni läpi, en ole tyytyväinen, koska olin alunperinkin oikeassa eikä minun olisi pitänyt joutua tappelemaan oikeuteni eteen eli kyllä tässä tulee vaihto eteen, kunhan on sopimuksen uudelleen arvioinnin aika, koska olen melko varma, ettei Sonera pysty samaan, mihin Kummisetä aikoinaan. Soneran 'tarjouksista' voin helposti kieltäytyä.