pofdintaa

Tätä blogia lukee 9 julkilukijaa ja yksi nainen, joka ei ole tuolla lukijoiden joukossa (eikä tarvitsekaan olla :-)). Ko. nainen taitaa olla ainoa, joka muistaa/ tietää, ettei tämä blogi ole ensimmäinen blogini. Se ensimmäinen on vielä toki olemassa, mutta se on suojattu ja sitä lukee vain kourallinen lukijoita. Naisia.

Nyt, kun vettä on virrannut Aurajoessa ja ollaan uusissa lähtökuopissa, olenkin miettinyt, että pitäisiköhän tuo blogi avata taas julkiseksi. Alunperinhän suljin sen siksi, kun kirjoitukset alkoivat olla täynnä sellaisia ajatuksia, joita en ihan kaikkien halunnut lukevan, mutta niistä ajoista on jo vuosia ja ne kirjoitukset ovat menettäneet merkityksensä. Monellakin tapaa. Mutta olihan siellä paljon kaikkea muutakin. Etenkin blogin alkuajoilta, jolloin kirjoitusripulini oli kroonista.

Vai pitäisikö se säilyttää vielä sellaisena salaisena varaventtiilinä ? Herää kysymys, miksi. Enhän enää tarvitse sellaista ja jos joku päivä sattuisinkin tarvitsemaan, mikä on äärimmäisen epätodennäköistä, niin voisinhan aina aloittaa uuden henkilökohtaisen blogini.

Tai ottaa käyttöön uudet keksinnöt: kynän ja paperia. ;-)