sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

7.6.2009 Muisteloita

Törmäsin tässä joku aika sitten vanhaan tuttuun. Sellaiseen, jonka kanssa joskus vuosikausia, siis vuosikymmeniä, sitten liikuttiin samoissa porukoissa hetken aikaa. Hän toi mieleeni muistoja siltä ajalta ja muiltakin ajoilta. Erilaisilta ajanjaksoilta. Miesjaksoilta.

Justiinalla on takanaan erilaisia miesjaksoja. On seurustelujaksoja ja sinkkujaksoja. Yhdenmiehen -aikoja ja Ei-todellakaan-yhden-miehen -aikoja. Yksi tällainen tuli mieleen, kun törmäsin tähän vanhaan tuttuun. Mieheen, jonka kanssa oli jotain sutinoita silloin x vuosikymmentä sitten. Hän oli silloin ns. menevä mies, pelimies, eikä vuosikymmenet olleet häntä mihinkään siitä muuttaneet. Asuu edelleen samaa upeaa asuntoa kaupungin keskustassa, on naimaton, lapseton ja kutakuinkin samannäköinenkin kuin silloin. Hänen elämänsä ei siis ole tehnyt niitä mutkia, joita yleensä 20-40 -ikävuosien välissä tulee eteen. En kadehtinut häntä yhtään.

En voi sanoa, että aina olisi ollut helppoa näiden kuluneiden vuosien aikana, kun on näitä elämän mutkia kolunnut läpi välillä pahasti eksyksissäkin, mutten vaihtaisi niitä poiskaan. Jokaisesta törmäyksestä, kolhusta, mustelmasta ja naarmusta on jäänyt jälki, joka muistuttaa eletystä elämästä ja opetuksesta, jonka on saanut. Myös suuri suru ja tuska ja pelko läheisten hyvinvoinnista on opettanut jotain. Ei paljoa, mutta jotain pientä kuitenkin enkä, niin oudolta kuin se kuullostaakin, vaihtaisi niitäkään kokemuksia pois. Ja mahtuuhan sinne väliin paljon niitä ilon, onnen ja selviytymisenkin hetkiä. Ilo ja onni on todellista Iloa ja Onnea, kun se sijoittuu vaikeiden aikojen väliin. Jos ei olisi vaikeuksia ja suruja, ei hyvät hetket tuntuisi miltään. Ei olisi mihin verrata.

Menipäs nyt synkistelyksi ja vakavaksi, vaikka tästä piti tulla postaus, jossa pilke silmäkulmassa muistelen menneitä railakkaita nuoruusvuosia, jolloin vientiä riitti enemmän kuin käyttöohjeessa suositeltiin. Höh.

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei Justiina,

Samaa mieltä. Kaikesta jää jälki.Oli se sitten mukava tai surullinen tapahtuma. Jos ei mitään tapahdu, ei voi myöskään oppia. Jos haluaa oppia, pitää tapahtua.

PM

justiina kirjoitti...

Tervek PM,

Niin. Joskus tuntuu vain siltä, että koska niitä jälkiä tulee ihan pyytämättäkin aivan tarpeeksi, niin voisi yrittää jotenkin rajoittaa niiden itseaiheutettujen syntymistä...

Anonyymi kirjoitti...

Moi Just Iina,

Näinhän se on. Siperia on myös minua opettanut.

Yours,
PM

justiina kirjoitti...

Oma PM,

Onko sullakin vuosikortti Siperian-junaan ?

Anonyymi kirjoitti...

Kultaseni,

Minusta tuntuu, että olen koko elämäni ollut juuri siinä junassa.

:-*
PM

justiina kirjoitti...

Veli PM,

Siis samassa veneessä... korjaan, junassa ollaan. Tavataan siellä. Hytti nro 69.

Anonyymi kirjoitti...

Siskoni Justiina,

Tiesin hyttisi numeron, mutta ehkä se muille ei ole niin selvää.

Pekka Muupää

justiina kirjoitti...

Hyvä veli PM,

Luet minua kuin avointa pornolehteä, J.Vuorista siteeratakseni.

Anonyymi kirjoitti...

Kultsi,

Yritän uudestaan tätä kommenttia. Näppis tuntuu olevan hukassa.

En lue pornolehteä. Jäi vain vaivaamaan kirjoituksesi punaisista kynsistäsi. En ole vieläkään saanut niistä kuvaa. Life sucks. Indeed.

PeeäM

justiina kirjoitti...

Muruseni PM,

Pakko tuottaa jälleen pettymys: punaiset kynnet ovat vaihtuneet helmenvalkoisiksi.

Anonyymi kirjoitti...

Täti Justiina,

Helmenvalkoiset ovat kivoja. Siveitä. Niin kuin varmaan Sinäkin olet. Kuten PM myös.

Sinun,
PM

justiina kirjoitti...

Kuules Peräkammarin epatto,

Älä tee hätäisiä johtopäätöksiä kynsien värin perusteella :-D

Anonyymi kirjoitti...

Iltaa Muruseni,

Kieltämättä valkoinen väri indikoi minulle siveyttä. Tein varmaankin väärän johtopäätöksen.

Milloin laitat punaiset?

Läähätti PM

justiina kirjoitti...

Sinä senkin PM,

Kun nyt kerran kysyit, niin juuri äsken kynsien väri vaihtui punaisemmaksi, mutta ei ihan Ferrarin tyyliin. Hillitymmäksi.

Anonyymi kirjoitti...

Kultsi,

Hitsi ois makeeta nähdä ne.

Fanisi
PM

justiina kirjoitti...

Terse PM,

Ymmärrän hyvin, että käyt ylikierroksilla suunnitelmiesi peruunnuttua, mutta että pelkät kynnetkin riittäisivät. Ei kuullosta uskottavalta.

No, Sinähän tiedät, jos olet päiväkirjan tarkkaan lukenut, miten Justiina-tädin kynsiä pääsee ihailemaan... Luulen kyllä, että ne ovat aivan liian kiltit kaltaisellesi Isolle Pahalle Sudelle.