Mikä silloin on, jos Audi-, Mersu- ja Volvo-kuski ajavat suojatien edessä ketjukolarin ?
Joulu, juhannus ja vappu samaan aikaan.
Ei vielä tänään, mutta läheltä piti.
torstai 30. syyskuuta 2010
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
synninpäästö 1/7
Frendien Phoebekin käytti turkkia !! (Ainakin yhdessä jaksossa.. ainakin hetken.)
"Minkit ovat ilkeitä, ne oikein kerjäsivät joutua turkiksi !" ja
"Eihän tämä nyt mitään opaskoiranturkkia ole !!"
Ei muuta kuin minkki pois kesäsäilöstä ! Jahuuu !
Sitä paitsi Jennifer Aniston on OIKEASTI hauska.
"Minkit ovat ilkeitä, ne oikein kerjäsivät joutua turkiksi !" ja
"Eihän tämä nyt mitään opaskoiranturkkia ole !!"
Ei muuta kuin minkki pois kesäsäilöstä ! Jahuuu !
Sitä paitsi Jennifer Aniston on OIKEASTI hauska.
lukemisen ymmärtämisen vaikeutta
Iltalehden raflaava otsikko:
"Kirsi Pyrhönen säteili Max Maran ja Sportmaxin näytöksissä"
Tietenkään tällaisella vanhalla vuohella ei ole hajuakaan kuka tai mikä tai missä ja milloin tuollainen Kirsi Pyrhönen ylipäätään on, mutta koska halusin nähdä kuvat säteilevästä nuoresta naisihmisestä, niin kävinpä mielenkiinnosta kurkistamassa kuvagalleriaa.
Joku ei vain täsmää. Joko otsikko viittaa johonkin toiseen ihmiseen tai sitten kuvat ovat vaihtuneet, mutta tädin sanaselityskirjassa sanalla "säteilevä" on kyllä aivan erilainen merkikitys kuin mitä neidin nyrpeä ilme antaa ymmärtää. Juu, juu, tiedän. Mallimaailmassa joka sanalla on joku perverssi päinvastainen merkitys enkä tietenkään ymmärrä muutenkaan koko alasta hevon helvettiä, kun se ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta nainen, joka näyttää henkarilta tai parhaimmassa tapauksessa mallinukelta, ei todellakaan ole millään järkevällä mittapuulla mitattuna säteilevä. Tai sitten tädin kaihi on pidemmällä kuin kuviteltiinkaan.
Täällä on muuten tosi säteilevä keli. Taitaa ruveta ihan näillä näppylöillä satamaan. Tuulee ainakin jo siihen malliin.
"Kirsi Pyrhönen säteili Max Maran ja Sportmaxin näytöksissä"
Tietenkään tällaisella vanhalla vuohella ei ole hajuakaan kuka tai mikä tai missä ja milloin tuollainen Kirsi Pyrhönen ylipäätään on, mutta koska halusin nähdä kuvat säteilevästä nuoresta naisihmisestä, niin kävinpä mielenkiinnosta kurkistamassa kuvagalleriaa.
Joku ei vain täsmää. Joko otsikko viittaa johonkin toiseen ihmiseen tai sitten kuvat ovat vaihtuneet, mutta tädin sanaselityskirjassa sanalla "säteilevä" on kyllä aivan erilainen merkikitys kuin mitä neidin nyrpeä ilme antaa ymmärtää. Juu, juu, tiedän. Mallimaailmassa joka sanalla on joku perverssi päinvastainen merkitys enkä tietenkään ymmärrä muutenkaan koko alasta hevon helvettiä, kun se ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta nainen, joka näyttää henkarilta tai parhaimmassa tapauksessa mallinukelta, ei todellakaan ole millään järkevällä mittapuulla mitattuna säteilevä. Tai sitten tädin kaihi on pidemmällä kuin kuviteltiinkaan.
Täällä on muuten tosi säteilevä keli. Taitaa ruveta ihan näillä näppylöillä satamaan. Tuulee ainakin jo siihen malliin.
lauantai 25. syyskuuta 2010
väärin naitu
Ulkona näyttää syksyltä, mutta tuntuu keväältä.
Tietäisikö kukaan miespuolista kuolemansairasta lapsetonta farmaseuttia, joka olisi valmis menemään naimisiin lyhyellä varotusajalla ? Ei, meinaan, tarvitsisi lotota sellaisen leskenä.
Tietäisikö kukaan miespuolista kuolemansairasta lapsetonta farmaseuttia, joka olisi valmis menemään naimisiin lyhyellä varotusajalla ? Ei, meinaan, tarvitsisi lotota sellaisen leskenä.
perjantai 24. syyskuuta 2010
Tarina tosi
Tuttavanainen kertoi, että avioliittonsa oli muuttunut harmaaksi. Mies ei koskaan enää sanonut rakastavansa vaimoa ja kun vaimo oli tästä miehelle maininnut, niin mies oli vain todennut (kuten siinä vitsissäkin), että "häissä sanoin rakastavani ja ilmoitan kyllä, jos siihen asiaan tulee muutos".
Tuli muutos. Vaimo eheytyi lesboksi ja muutti pois.
Tuli muutos. Vaimo eheytyi lesboksi ja muutti pois.
keskiviikko 22. syyskuuta 2010
no, voihan vittu...
Inhoan ihmisiä, jotka kuvittelevat olevansa hauskoja ja pikkutuhmia, mutta kun lähtee pelaamaan niiden kanssa samaa peliä, niin sitten ollaankin paniikissa ja räpistellään häpeällisesti pakoon. Etenkin silloin, kun he huomaavat, etteivät enää pärjääkään pelkillä hymiöillä ja kolmella pisteellä.
Onneksi osaan tarpeen vaatiessa jättää myös vastaamatta ja/tai jatkamasta viestiketjua. Aina ei viitsi alentua kirjoittamaan edes pistettä. Joskus pelkkä hiljaisuus on vaikuttavampaa. Ja kun joku on minulle ihan sama, niin se todellakin tarkoittaa, että se on
Ihan Sama.
[ ]
Onneksi osaan tarpeen vaatiessa jättää myös vastaamatta ja/tai jatkamasta viestiketjua. Aina ei viitsi alentua kirjoittamaan edes pistettä. Joskus pelkkä hiljaisuus on vaikuttavampaa. Ja kun joku on minulle ihan sama, niin se todellakin tarkoittaa, että se on
Ihan Sama.
[ ]
tiistai 21. syyskuuta 2010
"Kas, Kusti !"
Kävin hakemassa postin. Kaikki kuoret ja mainokset olivat aivan pehmeitä, kun olivat maanneet koko sateisen päivän laatikossa. Nyt vasta muistin ne. Rapeus oli poissa.
Muistin muutakin. Monta iltaa muutama vuosi sitten tähän samaan aikaan syksystä, kun palailin kotiin uimasta. Pimeää, kylmää ja vesitihkua kuivalle iholle. Märkä uimapuku kassissa. En olekaan ajatellut niitä iltoja pitkiin, pitkiin aikoihin. Tuo sää teki sen äsken, että tulivat mieleeni. Siis vain muistikuvina, ei muuten.
Kylläpä vuodet vierivät. Ja kynsilakkakin näyttää rapistuneen kynsissäni.
Muistin muutakin. Monta iltaa muutama vuosi sitten tähän samaan aikaan syksystä, kun palailin kotiin uimasta. Pimeää, kylmää ja vesitihkua kuivalle iholle. Märkä uimapuku kassissa. En olekaan ajatellut niitä iltoja pitkiin, pitkiin aikoihin. Tuo sää teki sen äsken, että tulivat mieleeni. Siis vain muistikuvina, ei muuten.
Kylläpä vuodet vierivät. Ja kynsilakkakin näyttää rapistuneen kynsissäni.
maanantai 20. syyskuuta 2010
sydämiä postimerkeissä
Luulin, että ainoat omistamani postimerkit ovat läpinäkyviä lumihiutale -merkkejä. Sen tähden jouduin sellaista käyttämään keskellä kesää, juhannuksen tienoilla, ja siksi lähettämääni kesäkorttia luultiin myöhästyneeksi joulukortiksi. Jotain rajaa ! En edes minä... tai no... varmaan.
Tänään löysin kokonaisen arkillisen punaisia postimerkkejä, joissa jokaisessa tavalla tai toisella esiintyi sydän. Taisivat olla merkkejä, joita on myyty joskus ystävänpäivän aikaan. Joka tapauksessa minulle tuli suuri tarve ja halu lähettää postikortti. Jollekin. Sellaiselle, jolle voisin laittaa sydän -merkin ilman sen syvempää merkitystä. Kuten ystävänpäivänä on tapana. Vain hyvästä mielestä ja siitä, että muistan vielä.
Reilut pari vuosikymmentä sitten otin tehtäväkseni, korostan: miellyttäväksi tehtäväkseni, kirjoitella kortteja kaverille, joka oli suorittamassa YK:n rauhanturvaaja -palvelustaan... Golanilla ? (ei kaikkea voi muistaa vanha ihminen !). Laitoin kortin kerran viikossa, ainakin, ja sain postia itsekin (missäköhän ne kaikki kortit ovat nyt...?). Taisin tehdä hyvää työtä, koska kohta sieltä kirjoittelivat minulle jo ihan tuntemattomatkin pojat. Hauskaa oli kyllä vastaanottaa niitä viestejä. Mitäköhän heillekin kuuluu tänä päivänä ?
Oi, niitä aikoja... Haluan etanapostin takaisin !
Tykkään etanoista. Syödä ja muutenkin. Olen itsekin usein kuin etana sateisessa metsässä: iloinen.
Tänään löysin kokonaisen arkillisen punaisia postimerkkejä, joissa jokaisessa tavalla tai toisella esiintyi sydän. Taisivat olla merkkejä, joita on myyty joskus ystävänpäivän aikaan. Joka tapauksessa minulle tuli suuri tarve ja halu lähettää postikortti. Jollekin. Sellaiselle, jolle voisin laittaa sydän -merkin ilman sen syvempää merkitystä. Kuten ystävänpäivänä on tapana. Vain hyvästä mielestä ja siitä, että muistan vielä.
Reilut pari vuosikymmentä sitten otin tehtäväkseni, korostan: miellyttäväksi tehtäväkseni, kirjoitella kortteja kaverille, joka oli suorittamassa YK:n rauhanturvaaja -palvelustaan... Golanilla ? (ei kaikkea voi muistaa vanha ihminen !). Laitoin kortin kerran viikossa, ainakin, ja sain postia itsekin (missäköhän ne kaikki kortit ovat nyt...?). Taisin tehdä hyvää työtä, koska kohta sieltä kirjoittelivat minulle jo ihan tuntemattomatkin pojat. Hauskaa oli kyllä vastaanottaa niitä viestejä. Mitäköhän heillekin kuuluu tänä päivänä ?
Oi, niitä aikoja... Haluan etanapostin takaisin !
Tykkään etanoista. Syödä ja muutenkin. Olen itsekin usein kuin etana sateisessa metsässä: iloinen.
oleellista tietoa
Yllättävä tapahtuma aamulta: bussikuski ei normikuskien tavoin yrittänytkään lisätä pistesaldoaan, vaan antoi reilusti tietä, kun näki minun lähtevän ylittämään katua. Josta syystä olin kompastua kiskoihin pelkästä ällistyksestä.
~~~
Hävinneet kulttuurisetelit löytyivät. Aivan kuten tiesin tapahtuvan, kun niitä tuskassani ja vitutuksessani etsin pari viikkoa sitten. Olivat käsilaukussani ihan hiirenhiljaa.
~~~
Ei maistunut alkoholi viikonloppuna. Olen varmasti tulossa kipeäksi.
~~~
Toinen yllättävä, suorastaan herättävä, tapahtuma aamulta: joku oli päästänyt järkyttävää peräilmaa hississä, jolla nousin tänne kattojen yläpuolelle ! Todella törkeää ! Ja vielä maanantaiaamuna. Teen siitä välikysymyksen firman sisäisillä kotisivuilla.
~~~
Hävinneet kulttuurisetelit löytyivät. Aivan kuten tiesin tapahtuvan, kun niitä tuskassani ja vitutuksessani etsin pari viikkoa sitten. Olivat käsilaukussani ihan hiirenhiljaa.
~~~
Ei maistunut alkoholi viikonloppuna. Olen varmasti tulossa kipeäksi.
~~~
Toinen yllättävä, suorastaan herättävä, tapahtuma aamulta: joku oli päästänyt järkyttävää peräilmaa hississä, jolla nousin tänne kattojen yläpuolelle ! Todella törkeää ! Ja vielä maanantaiaamuna. Teen siitä välikysymyksen firman sisäisillä kotisivuilla.
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
ihanat naiset uimahallissa
No, niin. Nyt se on todistettu. Se, mistä olen natissut jo useamman vuoden. Eli se, että se on vain ja ainoastaan mies, jonka pitää aina saada 'näyttää' naiselle näennäisen paremmuutensa joka helvetin asiassa. Ja varsinkin uima-altaassa.
Tänään radalla oli kanssani nuori nainen, joka ui yhtä rivakasti kuin minä. Kun satuimme peräkanaa päätyyn, yritti kumpikin antaa toiselle latua ! Ei puhettakaan miehen kanssa moisesta, mutta kun kaksi naista oli tilanteessa, jossa piti päättää, kumpi lähtee radalle ensimmäisenä, niin kursailuksihan se meni. No, olin nähnyt, että hän tuli juuri vasta uimaan, kun taas minä olin uinut ja polkenut vettä jo yli tunnin, niin luonnollisestikin 'pakotin' hänet edelleni. Tein sen suorastaan riemumielin.
Ja totean tässä, että tänään annoin latua myös miehelle. Tietysti, jos mies sattuu olemaan nopeampi uimari ja hän oli, joten päädyssä pysähdyin sen verran, että mies tajusin eleeni. Eikä tullut mitään pärskyttelyjä. Sulassa sovussa uimme ja jokainen sai uida omaa tahtiaan ilma, että olisi pitänyt tsemppailla ohittamisien kanssa kilpailuhenkisten kuntoilijoiden lomassa. Täydellistä, niin täydellistä.
Suihkussa tiirailin naisia. No, paria miestäkin, mutta he olivat vielä melko tuoreita 'siinä' mielessä tiirailtaviksi.
Kun sellaista naista ei vielä ole syntynytkään, joka olisi tyytyväinen vartaloonsa, niin enpä (aina) sitä ole minäkään. Katselinkin kanssasisariani suihkussa sillä mielellä, josko siellä tulisi vastaan sellainen vartalo, johon minä voisin olla tyytyväinen, jos sellaisen saisin Ässä-arvalla. Ja uskokaa tai älkää, mutta pakko on todeta, ettei yhtään sellaista unelmakroppaa tullut vastaan !
Jokainen vartalo oli tavallaan kaunis, mutta rosoinen. Yhdellä oli nätti pyrstö, mutta liian lyhyet jalat. Toisella oli kaunismuotoiset jalat, muttei vyötäröä lainkaan. Ja niin edespäin. Aina löytyi joku vika... tarkoitan siis joku OMINAISUUS, jota en olisi halunnut, vaikka joku toinen osa olisikin ollut täydellinen. Yksi nuorehko nainen näytti vartaloltaan täyttävän Täydellisen kriteerit, kunnes huomasin, että hänen rintojaan oli 'tuunattu'. Ei. Luomulla on pärjättävä.
Pikkuhiljaa alkoi valo kajastaa tunnelin päässä. En oikeasti haluaisi asua missään muussa kropassa kuin tässä omassani. Oikeasti. Näköjään. Melko vapauttava oivallus.
Tänään radalla oli kanssani nuori nainen, joka ui yhtä rivakasti kuin minä. Kun satuimme peräkanaa päätyyn, yritti kumpikin antaa toiselle latua ! Ei puhettakaan miehen kanssa moisesta, mutta kun kaksi naista oli tilanteessa, jossa piti päättää, kumpi lähtee radalle ensimmäisenä, niin kursailuksihan se meni. No, olin nähnyt, että hän tuli juuri vasta uimaan, kun taas minä olin uinut ja polkenut vettä jo yli tunnin, niin luonnollisestikin 'pakotin' hänet edelleni. Tein sen suorastaan riemumielin.
Ja totean tässä, että tänään annoin latua myös miehelle. Tietysti, jos mies sattuu olemaan nopeampi uimari ja hän oli, joten päädyssä pysähdyin sen verran, että mies tajusin eleeni. Eikä tullut mitään pärskyttelyjä. Sulassa sovussa uimme ja jokainen sai uida omaa tahtiaan ilma, että olisi pitänyt tsemppailla ohittamisien kanssa kilpailuhenkisten kuntoilijoiden lomassa. Täydellistä, niin täydellistä.
Suihkussa tiirailin naisia. No, paria miestäkin, mutta he olivat vielä melko tuoreita 'siinä' mielessä tiirailtaviksi.
Kun sellaista naista ei vielä ole syntynytkään, joka olisi tyytyväinen vartaloonsa, niin enpä (aina) sitä ole minäkään. Katselinkin kanssasisariani suihkussa sillä mielellä, josko siellä tulisi vastaan sellainen vartalo, johon minä voisin olla tyytyväinen, jos sellaisen saisin Ässä-arvalla. Ja uskokaa tai älkää, mutta pakko on todeta, ettei yhtään sellaista unelmakroppaa tullut vastaan !
Jokainen vartalo oli tavallaan kaunis, mutta rosoinen. Yhdellä oli nätti pyrstö, mutta liian lyhyet jalat. Toisella oli kaunismuotoiset jalat, muttei vyötäröä lainkaan. Ja niin edespäin. Aina löytyi joku vika... tarkoitan siis joku OMINAISUUS, jota en olisi halunnut, vaikka joku toinen osa olisikin ollut täydellinen. Yksi nuorehko nainen näytti vartaloltaan täyttävän Täydellisen kriteerit, kunnes huomasin, että hänen rintojaan oli 'tuunattu'. Ei. Luomulla on pärjättävä.
Pikkuhiljaa alkoi valo kajastaa tunnelin päässä. En oikeasti haluaisi asua missään muussa kropassa kuin tässä omassani. Oikeasti. Näköjään. Melko vapauttava oivallus.
perjantai 17. syyskuuta 2010
Takaisin luolahenkilöaikaan
Mies ei voi ymmärtää naista, koska se on miehelle mahdoton tehtävä.
Naisen ei pidä yrittää ymmärtää miestä, vaikka se onnistuisikin, koska mies menee siitä pilalle.
Naisen ei pidä yrittää ymmärtää miestä, vaikka se onnistuisikin, koska mies menee siitä pilalle.
keskiviikko 15. syyskuuta 2010
ikä on vain luku
Näin on, mutta joku voi tosiaan olla 50-vuotiaana jo ihan kääpä. Kuten esimerkiksi sekin paappa, jonka oli ihan pakkopakkopakko ponkaista uima-altaan portailta suoraan eteeni, vaikka näki, ettei sulavan linjakkaasta hyljevartalostaan huolimatta tule pärjäämään tädillä altaassa (eikä altaan reunallakaan). Mutta siihen eteen oli vain räpisteltävä senkin ukkelin.
No, tämä tätipä ponkaisi vauhtia altaan päädystä ja ohitti setämiehen muutamalla vedolla. Lisäksi pärskäytin pyrstölläni (= jalat) aimo roiskeet kasvoilleen 'kiitokseksi' 'herrasmiesmäisestä' käytöksestään. Emme kohdanneet enää sillä radalla.
Ensi kerralla aion avata sanaisen arkkuni ja todennäköisesti saan ikuisen porttikiellon siihen halliin. Mutta se tulee olemaan sen arvoista. *buaaahhaahhahahhahahhaaaa*
No, tämä tätipä ponkaisi vauhtia altaan päädystä ja ohitti setämiehen muutamalla vedolla. Lisäksi pärskäytin pyrstölläni (= jalat) aimo roiskeet kasvoilleen 'kiitokseksi' 'herrasmiesmäisestä' käytöksestään. Emme kohdanneet enää sillä radalla.
Ensi kerralla aion avata sanaisen arkkuni ja todennäköisesti saan ikuisen porttikiellon siihen halliin. Mutta se tulee olemaan sen arvoista. *buaaahhaahhahahhahahhaaaa*
miettelehdintää
Pitää olla tosiaan varovainen sen kanssa, mitä toivoo.
Aamulla kylmässä tuulessa ja vesivihmassa toivoin, että bussissa olisi kuljettaja lämpimiltä leveysasteilta, joka olisi tajunnut laittaa lämmityksen ajoissa päälle. Kun bussin ovet aukesivat, leyhähti kasvoilleni lämmin lehmänhenkäys: bussissa oli noin 45 astetta lämmintä ja lämppärit pauhasivat täysillä. Jalkatilassa olevasta 'patterista' olin saada palovamman paljaaseen nilkkaani. Auts ! Ei ollut kylmä, mutta eipä ollut happeakaan. Hyvin nukutti.
~~~
Mietipä, minkälaista olisi tehdä radiomainoksia ? Tai lähinnä esittää niitä. Varsinkin niitä 'hauskoja', joissa on joku näppärä viisu tai ralli. Niiden esittäjillä täytyy olla tähtitieteellinen liksa. Tai sitten ne on vaan hulluja.
~~~
Miksei muka saisi koskea, jos näkee jotain kaunista ? "Katsoa saa, muttei koskea." Idioottimainen sääntö ! Nousen kapinaan.
~~~
Pandora, Pilgrim, Snö, Thomas Sabo... Paljon on tarpeeksi.
Aamulla kylmässä tuulessa ja vesivihmassa toivoin, että bussissa olisi kuljettaja lämpimiltä leveysasteilta, joka olisi tajunnut laittaa lämmityksen ajoissa päälle. Kun bussin ovet aukesivat, leyhähti kasvoilleni lämmin lehmänhenkäys: bussissa oli noin 45 astetta lämmintä ja lämppärit pauhasivat täysillä. Jalkatilassa olevasta 'patterista' olin saada palovamman paljaaseen nilkkaani. Auts ! Ei ollut kylmä, mutta eipä ollut happeakaan. Hyvin nukutti.
~~~
Mietipä, minkälaista olisi tehdä radiomainoksia ? Tai lähinnä esittää niitä. Varsinkin niitä 'hauskoja', joissa on joku näppärä viisu tai ralli. Niiden esittäjillä täytyy olla tähtitieteellinen liksa. Tai sitten ne on vaan hulluja.
~~~
Miksei muka saisi koskea, jos näkee jotain kaunista ? "Katsoa saa, muttei koskea." Idioottimainen sääntö ! Nousen kapinaan.
~~~
Pandora, Pilgrim, Snö, Thomas Sabo... Paljon on tarpeeksi.
lauantai 11. syyskuuta 2010
1:10
Voi, meitä hellyydenkipeitä ja rakkautta janoavia naisia. Teemme mitä tahansa saadaksemme hetken hyväksyntää, läheisyyttä ja toista ihmistä. Alennumme mihin tahansa, jos mies niin vaatii vastikkeeksi antamistaan pienistä yhteisistä hetkistä jossain pimeässä nurkassa. Voi meitä, voi meitä...
Naiselle yksi hetki onnen kukkuloilla voittaa ne yhdeksän kaipauksella ja kyynelillä kuorrutettua viikkoa, jotka hän odottaa kännykän piippaavan viestin merkkiääntä. Miehelle ei riitä edes yhdeksän onnentäyteistä vuotta, jos sen jälkeen tulee tunti parisuhdekriisiä. Voi, voi, voi, voi...
Pikkasen arvostusta. (Paraskin sanomaan.)
Naiselle yksi hetki onnen kukkuloilla voittaa ne yhdeksän kaipauksella ja kyynelillä kuorrutettua viikkoa, jotka hän odottaa kännykän piippaavan viestin merkkiääntä. Miehelle ei riitä edes yhdeksän onnentäyteistä vuotta, jos sen jälkeen tulee tunti parisuhdekriisiä. Voi, voi, voi, voi...
Pikkasen arvostusta. (Paraskin sanomaan.)
Osui ja upposi
Eilen sain taas muistutuksen siitä, että teen liian nopeasti (vääriä) johtopäätöksiä. Tuomitsen tietämättä kaikkia tarvittavia faktoja. Se oli hyvä muistutus.
Anteeksi ajatukseni.
Anteeksi ajatukseni.
perjantai 10. syyskuuta 2010
Suursiivous syksyn saapuessa
Olen huomaamattani kerännyt huomattavan suuren määrän blogeja seurattavakseni. Nyt tein suursiivouksen blogikirjastossani. Kolmisenkymmentä blogia häipyi listalta kuin pieru Saharaan.
Osa kirjoittajista oli lopettanut bloginsa. Poistanut sen kokonaan. Roskiin. Joku ei ollut kirjoittanut blogiinsa puoleen vuoteen tai jopa vuoteen. Roskiin. Yksi oli jo alunalkaen täyttä paskaa ja kusetusta, mutta ajattelin seurata, kuinka montaa naista hän saa heruteltua. Aika montaa. Ja mistäs tiesin tämän paskaksi ? Heitin pari kommenttia, joiden ajattelin joko provosoivan häntä keskusteluun tai sitten jos hänellä ei ole puhtaita jauhoja pussissa, ajattelin hänen torppaavan kommenttini. Tämä viimeksi mainittu toteutui, kuten olin kuvitellutkin. Nyt olisi vain kiva tietää, ketä hän höylää tällä hetkellä. Se viaton marttyyri. Hyi helvetti, sentään ! ROSKIIN. Sitten siellä oli niitä, joilla oli jäänyt sama levy päälle. Jotenkin alkaa haukotuttaa, jos samaa asiaa vatvotaan vuodesta toiseen välillä näin ja sitten noin. Voin hyvin kuvitella, että samat lätinät löytyvät vielä kymmenenkin vuoden päästä eikä mitään edistystä ole tapahtunut missään. Tarina polkee paikallaan. Roskiin. Tarkistetaan tilanne 15 vuoden kuluttua.
Valitettavasti siellä oli joukossa myös muutama, joiden polkua olisin halunnut vielä hetken seurata, mutta he päättivät toisin. Toivottavasti he saivat, mitä ansaitsivatkin: rauhan ja onnen.
Jäihän sinne kirjastoon vielä tavaraakin, ei siinä mitään. Mutta toteanpahan vain, että jos se tamperelainen karvanaama laittaa hanskat naulaan, tai se toinenkin siltä suunnalta, niin sitten sanon minäkin, että "pitäkää tunkkinne !" ja heitän myös värkin (läppärin) kehään ihan vaikka vain omaksi kiusakseni ! Saatana.
Osa kirjoittajista oli lopettanut bloginsa. Poistanut sen kokonaan. Roskiin. Joku ei ollut kirjoittanut blogiinsa puoleen vuoteen tai jopa vuoteen. Roskiin. Yksi oli jo alunalkaen täyttä paskaa ja kusetusta, mutta ajattelin seurata, kuinka montaa naista hän saa heruteltua. Aika montaa. Ja mistäs tiesin tämän paskaksi ? Heitin pari kommenttia, joiden ajattelin joko provosoivan häntä keskusteluun tai sitten jos hänellä ei ole puhtaita jauhoja pussissa, ajattelin hänen torppaavan kommenttini. Tämä viimeksi mainittu toteutui, kuten olin kuvitellutkin. Nyt olisi vain kiva tietää, ketä hän höylää tällä hetkellä. Se viaton marttyyri. Hyi helvetti, sentään ! ROSKIIN. Sitten siellä oli niitä, joilla oli jäänyt sama levy päälle. Jotenkin alkaa haukotuttaa, jos samaa asiaa vatvotaan vuodesta toiseen välillä näin ja sitten noin. Voin hyvin kuvitella, että samat lätinät löytyvät vielä kymmenenkin vuoden päästä eikä mitään edistystä ole tapahtunut missään. Tarina polkee paikallaan. Roskiin. Tarkistetaan tilanne 15 vuoden kuluttua.
Valitettavasti siellä oli joukossa myös muutama, joiden polkua olisin halunnut vielä hetken seurata, mutta he päättivät toisin. Toivottavasti he saivat, mitä ansaitsivatkin: rauhan ja onnen.
Jäihän sinne kirjastoon vielä tavaraakin, ei siinä mitään. Mutta toteanpahan vain, että jos se tamperelainen karvanaama laittaa hanskat naulaan, tai se toinenkin siltä suunnalta, niin sitten sanon minäkin, että "pitäkää tunkkinne !" ja heitän myös värkin (läppärin) kehään ihan vaikka vain omaksi kiusakseni ! Saatana.
Hyvä, Petra !
Iltalehti uutisoi, että Petra Kapanen (36), ex-NHL-pelaaja Sami Kapasen vaimo, viihtyy hyvin 21-vuotiaan ex-juniorikiekkoilijan kanssa. "Vain työasioissa." Uskoo, ken haluaa, mutta täti tuulettaa Petralle.
Tosin 15 vuoden ikäero on pikkasen liian suuri... 14 vuotta on vielä hyväksyttävä ikäero, mutta 15 vuotta pykälän verran liikaa. Siis näin päin eli kun kysymys on puumailusta.
Tosin 15 vuoden ikäero on pikkasen liian suuri... 14 vuotta on vielä hyväksyttävä ikäero, mutta 15 vuotta pykälän verran liikaa. Siis näin päin eli kun kysymys on puumailusta.
keskiviikko 8. syyskuuta 2010
Intiaanikesä
Jotain vanhaa ilmestyi kännykkääni. Jotain vielä vanhempaa ilmestyi sähköpostiini ! Tästä kun vielä vanhenee, niin ollaan jo kuolleita.
Ei mitään logiikkaa eikä ole tarkoituskaan.
Ei mitään logiikkaa eikä ole tarkoituskaan.
tiistai 7. syyskuuta 2010
maanantai 6. syyskuuta 2010
Perkeleen mökkitie !
Se on kyllä niin ärsyttävä !
Pahinta siinä on se, että sen sävel on niin simppeli, että se jää pyörimään korvien väliin ja sitten sitä huomaamattaan hymistelee itsekin koko ajan. Tollaset pitäisi ehdottomasti kieltää !
Pahinta siinä on se, että sen sävel on niin simppeli, että se jää pyörimään korvien väliin ja sitten sitä huomaamattaan hymistelee itsekin koko ajan. Tollaset pitäisi ehdottomasti kieltää !
BB - Brigitte Bardot ?
Tota... Täti kun ei mitään näitä hömppä-idiootti-vituntyhmä -formaatteja seuraa, niin pikkasen hän nyt ihmettelee sitä kohkaamista siitä, että kuka nyt milloinkin on väärä tyyppi siellä talossa (?) ja miksi jonkun olisi pitänyt pudota (?) ja jonkun ei ja sitten vituttaa, kun ne loput on niin helvetin tyhmiä ja värittömiä ja kaikkea ja siitä sitten meuhkataan suu vaahdossa jossain nettisivulla. Että tota...
Jos se nyt on niin helvetin raivostuttavaa sitä ohjelmaa seurata, niin... siis... niin MIKSI sitä sitten PITÄÄ seurata ??!!? Eikös sitä pääsisi paljon helpommalla ja pienemmillä vitutuksilla, kun vaan painais sitä pientä nappia kaukosta, jossa on se reikä viivalla ?
Joku tässä yhtälössä ei nyt täsmää.
Jos se nyt on niin helvetin raivostuttavaa sitä ohjelmaa seurata, niin... siis... niin MIKSI sitä sitten PITÄÄ seurata ??!!? Eikös sitä pääsisi paljon helpommalla ja pienemmillä vitutuksilla, kun vaan painais sitä pientä nappia kaukosta, jossa on se reikä viivalla ?
Joku tässä yhtälössä ei nyt täsmää.
torstai 2. syyskuuta 2010
Tiukkaa läpeä
Miten toi tissivako on koko ajan täynnä jotain tavaraa ?!
Siis murusia ! Kaikki ruoka, mikä menee suun ohi tai tippuu huulessa olevasta reiästä, päätyy vääjäämättä ja aina tissivakoon. Ja sitten ne muruset nipistelevät liiveissä tai puseron sisällä. Kaivele niitä nyt siinä sitten kaiken kansan nähden.
Muovinen ruokalappu kourun kera ! Heureka !
Siis murusia ! Kaikki ruoka, mikä menee suun ohi tai tippuu huulessa olevasta reiästä, päätyy vääjäämättä ja aina tissivakoon. Ja sitten ne muruset nipistelevät liiveissä tai puseron sisällä. Kaivele niitä nyt siinä sitten kaiken kansan nähden.
Muovinen ruokalappu kourun kera ! Heureka !
keskiviikko 1. syyskuuta 2010
Kaksi lensi yli käenpesän
Eikös ystävät ole tärkeimmät silloin, kun vituttaa, ahdistaa, masentaa, surettaa, raivostuttaa ja tuntuu muutenkin siltä, että maailma on päättänyt kaatua juuri omaan niskaan ? Mitä iloa on ystävistä, jos heidän kanssaan voi jakaa vain elämän hyvät hetket ?
Hulluksi on mukavampi tulla käsi toisen kädessä.
Hulluksi on mukavampi tulla käsi toisen kädessä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
