O of O

Toistaiseksi.

Pienet herkulliset

paahdettuja pinjansiemeniä

hunajaa

sulanutta vuohenjuustoa

patonkiviipale

Pienet ärsyttävät

Miksi joku pieni asia on se, joka ärsyttää eniten ?

Söin minisuolakurkun ja nyt närästää sikamaisesti.

Sammakkoprinssin iskä

"Ei ole koiraa karvoihin katsominen"

No, ei piskiä, mutta miestä kyllä on !

Katselin aamulla bussissa aamun karvatarjontaa ja kyllä täytyy sanoa, että hyvä etten kaivanut jo kynsisaksia käsilaukustani ja lähtenyt karvurin kierroksella. Yrjö meinasi tulla, vaikkei Jussistakaan olla vielä kunnialla selvitty.

Ensinnäkin oli tosi monta ylipitkää kuontaloa. Naisilla se vielä käy, muttei miehellä. Jos mieheksi haluaa lukeutua, siis. Sitten oli aivan järkyttäviä pulisonkeja. Pulisonkeja !?! Kuka hemmetti käyttää pulisonkeja nykyään ?!! Olivat vielä sellaista Elvis-pahimmoillaan -mallia. Niistä olisi voinut tukistaa. Järkkyä.

Naamakarvoissa oli jos jonkinnäköistä variaatiota. Pujopartaa, kokopartaa, risupartaa, viiksiä, wannabe-viiksiä, em. korvakarvojen jatkeita ja sitten tietysti sitä perinteistä sänkeä monessa eri mitassa. Kaikki pois ja siloiset posket, sanon minä !

Sitten oli se tyyppi, joka esitteli puolikasta futisjoukkuettaan muka rintakarvoina. Pusero kiinni, poika, vielä muutamaksi vuodeksi. Anna niitten kasvaa rauhassa.

Ja sokerina pohjalla (tai karvana keitossa) oli se mies, jonka rintakarvoitus, sankka sellainen, oli siirtynyt B-puolelta A-puolelle eli selkään. PÖY-RIS-TYT-TÄ-VÄÄ ! Sitä tursui 'viehkoina' kiharoina t-paidan kaula-aukosta, siis niskapuolelta, aivan valtoimenaan. Hei, kamoon ! Nyt jotain rajaa tuohonkin hommaan.

Kesä on muuten mukavaa aikaa, mutta lämpötilan kohoaminen aiheuttaa sen, että kaikenmaailman peikot ja turjakkeet ryömivät ulos koloistaan niin pienissä vaatteissa, että ihan pahaa tekee. Karvaa ja hiusta tunkee joka lävestä. Esim. paljon pahempaa näkyä karvaisen selän lisäksi en tiedä kuin miehen karvaiset sääret. *kaontaa*

Nykyään on kuulemma olemassa jotain bodytrimmereitä, joilla saa kropan sileäksi kuin muna. Siitä nyt kesän hittituote, pliis. Siloista ja pehmeää karvavapaata aluetta on niin paljon mukavampi silitellä. Naisenkin.

Olihan se ihan mielenkiintoinen

Nuorehko, mutta tarpeeksi vanha, mieshenkilö pesi ikkunoita erittäin lyhyessä tukassaan ja hihattomassa paidassaan. Käsivarsissa hänellä oli tatuointeja. Outoja, erilaisia. Mielenkiintoisia.

Siltikin olisin mieluummin nuolaissut käsivartta, jossa ei ole piirroksia.

Loogista

Koska keski-ikäiset rintani ovat täydelliset, palkitsin itseni käsikorulla.

Pohja saavutettu

Olen nauranut itseni kipeäksi, sisäisesti, ihmisille, tai oikeastaan naisille, jotka kuvittelevat olevansa Jotain. Luoja, mitä idiootteja maa päällään kantaakin ja sitten ne dorkat menevät vielä levittämään henkevyytensä hedelmiä täällä. *buaaaahhhhahaahhaaaa*

Mutta on minussa jotain hyvääkin, koska saan kuulemma aikaan hymyjä. Tosin niille hymyille olenkin vain ja ainoastaan kiltti. Tooooosi kiltti.

Ai, niin ! Jotta kukaan sivullinen ja syytön ei pahoittaisi turhaan mieltään näistä helmistä niin totean, että en ole ollut näihin Älyn Kukkasiin missään yhteydessä eivätkä he minuun. En siis tarkoita Sinua.

Lupaava mainos

Metro-lehti mainostaa:

MATKOJA

HERRASMIEHILLE !

Se "erilainen matkatoimisto" !

http://www.letkunmatkat.com/

Että... MITÄ ??!?

Neiti Etsivä tonkii vanhoja

Kirjaimellisesti. Ja muistelee vanhoja.

Olen käyttänyt kohta koko akun siihen, että kaivelen käsittämättömän vanhoja tyyppejä FB:n kätköistä. Voi, luoja... Aika ei ole kyllä ollut kovin armollinen monellekaan. Miehet ovat vanhentuneet melkein tuntemattomiksi. Naisissa sen sijaan on paljonkin puuma-ainesta. Harmin paikka tässä on se, ettei muista sen ja sen tyypin nimeä enää eli ihan kaikkia vanhoja hoit... siis, kavereita ei löydy.

Olin tässä jokunen aika sitten ulkoilemassa terassikauden avajaisten merkeissä. Siellä törmäsin yllättäen entiseen koulukaveriini lähes 30 vuoden takaa. Tai tarkemmin: hän törmäsi minuun. Tuli taakseni ja koputti olkapäähäni. Kolme ikuisuuden pitkää sekunttia meni ennen kuin tunnistin hänet. Upea nainen, kertakaikkiaan ! Ensimmäinen kysymykseni halauksen jälkeen oli: "Miten hitossa sä mut vielä tunnistit ??!?"

Minulla ei ole mitään harhakuvitelmia.

Kuinka monta lonkeroa on liikaa ?

9 tai 11, jos mustekalalta kysytään.

Joo, katsoin ja joo, itkin. Mutta vain vähän. Tehdäänhän sitä virheitä paremmissakin piireissä.

"Apua, mikä toi on ??!"

"Hei.. !?! Mulla on joku täällä perseessä ! Apua, mikä se on ?!?"

"Höh. Se on auto."

Auto on kasvanut kiinni perseeseeni. Ajoin alle 400 m matkan (yhteen suuntaan), mahdollisesti jopa alle 300 metrin matkan, autolla, vaikkei ollut mikään kiire mihinkään. Hienoa, todella hienoa.

Neitsyys meni

Jouduin ensimmäistä kertaa antautumaan ja pyytämään apua myyjältä, kun en nähnyt, mitä tuotteen tuoteselosteessa luki. Liian pientä pränttiä enkä omista mummo-laseja.

Että, perkele sitäkin heikkoutta.

Suuseksi ongelmana (??)

Iltalehti
Torstai 17.6.2010 klo 11.15

Nauttisin suuresti, jos naiseni haluaisi antaa suuseksiä. Hän on tehnyt niin vain muutamia kertoja neljän vuoden suhteemme aikana. En haluaisi toistuvasti valittaa; tärkeintä minulle olisi, että hän itse haluaisi tehdä sitä. Sperma on hänelle epämiellyttävää, enkä voisi kuvitellakaan, että hän antaisi minun laueta suuhunsa. Kaipaan edellisistä suhteistani suuseksiä. Usein haluni katoavat kokonaan, eikä kumppanini ymmärrä syytä. Miksi hän ei halua suuseksiä?

Repe-80

Vastaus: Kaikki miehet eivät pidä suuseksin saamisesta, jotkut eivät halua antaa sitä kumppanilleen. Kaikki naiset eivät pidä suuseksin antamisesta eikä saamisesta. Ihmiset ovat kovin yksilöllisiä seksissään, eikä sitä aina muisteta esimerkiksi mediassa. Oletetaan, että kaikki tykkäävät tietyistä yleisesti tykätyistä asioista. Miksi joku ei tykkää, juontaa juurensa kokemuksiin ja kasvatukseen - monilla on suurta häpeän tuntemista monissa seksijutuissa. Mieheltä suihin ottaminen on jollekulle pikkujuttu ja moni ei pidä sitä edes seksinä. Toiselle se on hankala, liian intiimi asia; hajut ja maut ja lihapala suussa aiheuttavat ahdistusta ja tuntuu huonolta.

Miksi juuri sinun tyttöystäväsi tuntee vastenmielisyyttä, selviää vain sillä, että keskustelette.

Pääministerin Frankensteinin morsian

metro uutiset 17.6.2010:

Korkein oikeus tuomitsi keskiviikkona Pääministerin morsian -kirjan tekijän Susan Ruususen ja kustantaja Kari Ojalan sakkoihin. Oikeuden mukaan kirjassa levitettiin pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) yksityiselämää koskevia tietoja.
...
Ruusunen sai 20 ja Ojala 60 päiväsakkoa. Ojala joutuu myös maksamaan Vanhaselle tuhat euroa kärsimyskorvauksia. Ruususen asianajaja ja Ojala miettivät asian viemistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen arvioitavaksi.

EI, EI, EI, EI !!!

Ei voi olla totta ! Eikö Suomelle naureskella ihan tarpeeksi maailmalla jo muutenkin ??! "Ihmisoikeustuomioistuimen arvioitavaksi" !! Kenen helvetin ihmisoikeuksia tässä nyt on loukattu ? IHMISOIKEUKSIA !?! Haloo ! Onko ketään sidottu tai muuten kidutettu ?

Okei, sitä ei kirjassa kerrottu (kaiketi, en ole lukenut), josko kuumia perunoita olisi aseteltu morsiamen alastomalle vartalolle hänen ollessa sidottuna pääministerin sänkyyn. Mutta jos näin ei ole tapahtunut, niin ainoa, ketä on kidutettu ja piinattu ja kellä olisi täysi oikeus ja suuri syy viedä tämä farssi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, on SUURI YLEISÖ. Sinä, minä, me kaikki, jotka olemme joutuneet tahtomattamme katselemaan vuosikausia iltapäivälehtien lööpeissä koreilevia asianosaisten pärstäkertoimia (ja muitakin ruumiinosia). Suuri Kärsimys !

Vaadin kärsimyskorvauksia !

Naisen käsikirja, luku 895

Missä lukee sellainen sääntö, että vuode pitää pedata päiväksi ja heti aamusta ?

Siinä ei ole mitään järkeä. Parempi vain vetää peitot pois patjan ja tyynyjen päältä ja antaa vuoteen kunnolla tuulettua ja kuivua yön jäljiltä. (Enkä nyt tarkoita, että yökusen pitää kuivua, vaan ihmisestä erittyneen ja patjaan imeytyneen hien !)

Justiina-tädin neuvo nuorille rouville: älä petaa vuodettasi äläkä pakota miestäsikään sitä tekemään niin nukutte (tai kukutte) molemmat paremmin.

*****

Inhoan Veikkauksen Jokeri-pelin mainosta !!

*****

Poliisi on löytänyt Toijalan irtopäälle ruumiin. Parhaillaan ruumiille tehdään oikeuslääketieteellistä tutkimusta kuolinsyyn selvittämiseksi.

Shoppailua harmitukseen

Eli suomeksi: vitutukseen.

No, onhan se kivaa pistää rahaa haisemaan. Ostaa kenkiä ja laukkuja ja koruja, mutta jotenkin siitä jäi jotain kuitenkin puuttumaan. Ei tullutkaan sitä kohokohtaa, kliimaksia, orgasmia, jonka oli toivonut, luullut saavansa. Joten piru, saatana, nokkikoon kaikki pöpöt ja basillit maanpäältä !

S niin kuin siivouspäivä

Sunnuntai ja vettä sataa. Voisko olla parempaa hetkeä siivota ? Imuroida, pestä pyykkiä, järjestellä paikkoja, pyyhkiä pölyjä ? Ei.

Sunnuntai kun muutenkin on tympein päivä viikosta, niin miksei sitten maksimoida kurjuutta ja siivota sunnuntaina. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Vain yksi päivä viikosta menee hukkaan ja vain yhtenä päivänä miehiltä menee hermo. Vai lukeeko jossain Viledan laissa, että siivouspäivä on torstai ? Tai pahimmassa tapauksessa perjantai ? Sunnuntaina ei voi tehdä juuri mitään varsinkin, jos sää on ihan syvältä ja viikonlopun jälkeen kämppä on kumminkin kuin pommin jäljiltä, joten eikö ole parempi siivota ja puunata silloin. Mukavampihan työviikkoa on aloittaa, kun on siisti koti.

Nyt varmaan joku Martta-järjestö hyökkää kimppuuni, mutta ihan sama. Enpä ole varsinaisesti muutenkaan mikään perusnainen, joten miksi siis tässäkään asiassa. Rutiinit ovat hyvät. Vauvalle. Muuten niitä on hyvä silloin tällöin tarkistella. Ettei kangistu. Kaavoihin.

Vuoden slogan !

"Ei pesää ilman viihdekeskus Flamingoa !"

..eikun se taiskin olla "kesää"... Höh !

Paluu menneisyyteen

Luin erään naisen kirjoituksia. Jälleen kerran. Olen lukenut ne moneen kertaan, tunnen tarinan. Se on tarina epätoivoisesti rakastuneesta naisesta. Surullinen, mutta kaunis.

Nainen kirjoittaa kauniisti rakkaudestaan ja rakastetustaan, jota ei voi saada. Silti kirjoituksissa elää toivo, pieni kipinä, joka voisi helposti roihahtaa liekkiin, jos siihen osuisi hentokin tuulenviri oikeasta suunnasta. Aivan varmasti vieläkin, vaikka aikaa on jo kulunut. Ei sellainen rakkaus kuole koskaan kokonaan.

Toisaalta olen kateellinen tuollaisesta rakkaudesta, toisaalta taas olen äärimmäisen kiitollinen, etten ole samassa tilanteessa, missä hän oli. On. Tunnen nykyään myös myötätuntoa. Aikaisemmin tunsin muuta, mutta nyt toivon hänelle uutta rakkautta. Hän on ansainnut sen. Kuten me kaikki muutkin.

"Olen vain rakastunut sinuun."

Jos lehmässä olis kahva, se olis matkalaukku

Jos ulkona olis 15-20 astetta lämpimämpää, vois laittaa silmänsä kiinni ja kuvitella olevansa Barbadoksella.

Mun muistaakseni se oli 'ystävällinen plafondi'...

J.Karjalainen:

"Tähtilampun alla
siinä sängyn laidalla
Kun me kerran suudeltiin
oi mä uskoin ihmeisiin"

Onneksi ei jäänyt pelkkiin pusuihin, vaan ne ihmeetkin toteutuivat.

Toinen nainen

Ja mitä arkistojen kätköistä löytyikään !! :-D No, pakkohan tääkin on julkaista. Kato nyt, tällänen mä oon. Olin, OLIN !! ;-D

**********

Se on hirveä tunne. Miksi sen pitää nakertaa mua, vaikka tiedän, ettei siihen ole enää mitään syytä ? Joku luottamuksen puutehan tässä on takana, mutta ketä kohtaan ? Häntä vai mua itseäni ? Veikkaan tuota viimeksi mainittua. Niin, sitähän se on: heikkoa itsetuntoa. Inhottavaa. Tuun ihan huonolle tuulelle pelkästä ajatuksestakin, että oon niin heikko. Ja se toinen on niin vahva.

Sillä on kadehdittavan hyvä itsetunto. Se uskoo itseensä ja viehätysvoimaansa ja onkin varmasti just siksi mielenkiintoinen ja viehättävä miesten mielestä. Mä tunnen itseni ihan mitättömäksi sen rinnallaan. Ja jos ne tapaa, niin tiedän, hän on itse sen sanonu, että ne ei voi vastustaa toisiaan. Onhan niin käynyt jo monen monituista kertaa aikaisemminkin. En haluu ajatella sitä. En voi olla ajattelematta sitä. Inhoon itseäni näiden ajatusten takia.

Kuinkakohan kauan hän vielä jaksaa kuunnella mun äksyilyä ? Vaikka jokaikinen kerta päätän, että nyt mä en enää välitä, tapahtui mitä tapahtui, niin siltikään en voi olla välittämättä. Paskamaista. Ja mitä sitten, vaikka sitten kiehuisinkin tuskassa, jos vain voisin olla sitä hänelle näyttämättä. Mä olen vain kuin se entinen pystykorva, joka pelasi pokeria ja aina kun oli hyvä käsi, niin se heilutti häntäänsä. Musta näkee niin selvästi, mitä mieltä mä olen ja mitä tunnen. En pysty peittämään mitään tunteitani. Toisin kuin hän, se nainen.

Jos mä olisin samalla tavalla rakastunut, en pystyisi sitä peittämään. Mutta se on osa sen vahvuutta, jota mulla ei sitäkään ole. Se peitti tunteensa ja siksi niistä tuli ihan erilaiset ystävät, mitä meistä ei koskaan voi tulla. Mä kulutan mun typerällä kimpoilulla hänet loppuun ja sen jälkeen ei ole enää mitään. Toisin kuin niillä. Näitäkään ei varmaan kannattaisi miettiä.

Mä, jos kukaan, olen ihan täysin vuoristorataihminen mitä tunteisiin tulee. Yhdellä hetkellä tunnen, että eihän tässä mitään hätää ja toisella hetkellä mun sydän hakkaa ihan paniikissa. Yhdellä hetkellä mä ajattelen, että ehkä onkin parempi, jos me ei olla enää yhteydessä ja toisella hajoon kappaleiksi, jos mietin, mitä arki ja päivät olis ilman häntä. Välillä mä uskon hänen kauniit sanat todeksi ja nautiskellen niistä jokaisesta erikseen ja toisella hetkellä mä kuvittelen, että hän vedättää mua ja pitää teeren peliä sen toisen kanssa. Sen, jonka piti olla jo entinen. Sen, joka on jo entinen.

Äh, nää ajatukset ei johda mihinkään järkevään. Mun täytyy vaan keskittyä ajattelemaan kivempia asioita. Sitä, kuinka ihana ja fiksu ja itsevarma mies se on. Ja kuinka ihanan pehmeät sen huulet on. Ja millaisia sen suudelmat on. Täydellisiä.

Syleillen koko maailmaa

Ei, ei ole kirjoitusvirhe otsikossa. Törmäsin työkaveriini (uros) bussipysäkillä. Siellä hän seisoi sateessa ilman sateenvarjoa hymyillen idioottimaisesti ja totesi mairealla äänellä: "Hei... Olen tänään niin hyvällä ololla ja olen ollut kaikille pelkkää mettä ja hunajaa. Enkä aio hermostua tästä sateestakaan..." Yök. Heti tuli sellainen tunne, että potkaisen sääreen äijää. Teki mieli purrakin. Ällöttävää. Kostoksi pälpätin hänelle koko yhteisen reilun puolen tunnin mittaisen bussimatkamme. Ihan kostoksi vain.

Mutta nyt on hyvät 'fiilarit'. Sataa. Jahuu ! Rauha maassa, hyvä tahto oman itseni kesken ja muistoja herättävä Olvin KultaLonkero kylmänä, avattuna vieressäni. *röyh*

Olen harrastanut mielikuva... hmmm... 'matkailua'. Äh. Paskaako tässä puhumaan: olen harrastanut mielikuvaseksiä ja perhana, että onkin ollut hyvää sellaista ! Olen harjoittanut monta kertaa huonompaa live-seksiä kuin mitä viimeaikoina harrastamani sooloseksi, jota olen höystänyt täydellisillä ja totuudenmukaisilla mielikuvilla.

Lisäksi olen elänyt haaveissa ja toiveissa ja toivottavasti toteutuvissa unelmissa. Ja kerrassaan hurmaavaa on ollut. Ja jos ne toiveet eivät toteudukaan, niin onpahan ollut siltikin mukavia hetkiä niistä haaveillessa. Olen elänyt aikoja, jolloin ei ollut mitään haaveiltavaa, vaan kaikki oli pelkkää selviytymistä arjesta. Se oli tylsää, harmaata ja ilotonta. Unelmat ja toiveet pitävät mielen virkeänä, vibat positiivisina ja auran kirkkaana ja kutsuvana.

Voisin syleillä koko maailmaa. Ja erästä erityisesti.

Oliko se sittenkin vain unta...?

Miten se oikein meni sillon, kun nähtiin ? Ei nyt viimeksi, vaan sillon, kun nähtiin siellä Linnussa ? Kun me vihdoin oltiin turvassa sen lukitun oven takana. Rauhassa. Vaan se. Ja mä. Todelliset miehen käsivarret mun ympärillä. Ja mä olin heti kuuma kuin kekäle ja sulaa vahaa samaan aikaan. Nälkäiset huulet huulilla. Mun sen ja sen mun. Heti.

Sen kädet mun rinnoilla, kyljissä, lantiolla. Kuuma hengitys kaulalla, niskassa. Oliko se noin ? Kiire päästä iholle, sen mä ainakin muistan. Ihanaa ja kiihkeää. Mutta kaikesta huolimatta oli piirun verran kihelmöivämpää edellisellä kerralla. Silloin, kun tavattiin ensimmäistä kertaa. Ensimmäinen kohtaaminen. Mmmm...

Suora katse. Mun ujostelu. Vetovoima. Viileät sormet. Pehmeät huulet. Kaikki se kuumuus, paine, joka vaati päästä purkautumaan, mutta joka piti kahlita. Fyysinen tuska erotessa, kotimatkalla. Ehkä me löydetään se uudestaan. Todennäköisesti ei.

Se on kuin jäätelön kanssa. Kun sitä on pakastimessa käden ulottuvilla, miksi kieltäytyä. Toisena päivänä sitä ei ole, vaikka kuinka haluaisi. Kiusaukset on keksitty sitä varten, että voi antautua niiden vietäväksi. Kaikki muu on ajanhukkaa.

Tai jos mä sitten kuitenkin...

"Muistaako kukaan sitä..."

... legendaarista Jokeri-fanien painattamaa t-paitaa, jossa oli otsikkona "Suomineito kauneimmillaan" ja kuvana Suomen kartta ?

Suomen kartta ilman silloista Turun ja Porin lääniä ;-D

"Oi, niitä aikoja..."

Kiitos, riittää jo.

Juliet Jonesin Sydän:

"Helppo elämä prinsessalla: asunto Pariisissa
Kauniit ystävät kutsukortteja lähettää
Helppo elämä: rikas isä ja koira,
Jalokivet juhlan jälkeen uusiin vaihdetaan"

Tämä vainoaa minua aamuin, illoin. Se ainoa kappale, johon voin jotain muistoja yhdistää. Hemmetti.

Vapise, maailma !

Pelle Miljoona:

"Olen kaunis
olen rohkea
olen vapaa
syntynyt voittamaan !"

Huutomerkki on omaa tuotantoa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi eletty

Neon 2:

"ei elämää liikaa suunnitella saa
antaa sen mennä vain painollaan
jos vielä joskus tavataan – hyvä niin
jos ei – lakki päähän ja näkemiin"

Jokaisessa suunnitelmassa, siinä parhaimmassakin, on se vedenalainen karikko, jota et voi nähdä ja jota et voi ennakoida.

2 viikkoa

Kahdessa viikossa pääsee eroon mistä tahansa himosta, jos sitä ei tyydytä /saa tyydytettyä.

Kesän tavoite ?

Mitä jos ottaisinkin tämän kesän tavoitteeksi rakastua ?

Se on niin kivaa ja siitä on niin pitkä aika.

Vertailukohtaa

Miten ihmeessä jotkut ihmiset jaksavat olla koko ajan niin negatiivisia ? Kaipa he ovat perusnegatiivisia, jolloin siinä ei ole mitään jaksamista. Sen kun on vain.

Huomaan nyt, että minua ahdistaa sellaiset ihmiset. En ollut sitä aikaisemmin tajunnut, mutta nyt kun on jotain johon verrata, niin sellainen ihminen tuntuu jotenkin... tosi ahdistavalta. Saa minutkin tympeään olotilaan. En halua sitä.

Harmi sinänsä.

Kylmää tuhkaa

Voiko joku, joka joskus sai sydämesi läpättämään kuin lampaan häntä ja jonka sylin ohi et voinut kulkea lankeamatta harrastamaan hillitöntä rakkaudenaktia, olla jonain päivänä pelkkää kylmää tuhkaa ?

Vai onko siellä aina se pienen pieni kipinä kytemässä ja odottamassa paikalle lennähtävää lastua ?

Aah, uuh, iih !

Sain valokuvan. "Ihku".

Kaksi miestä (aah !).
Kaksi nuorta miestä (uuh !).
Kaksi söpöä nuorta miestä (iih !).

*tum, tum, tum, tum*