Ei, ei ole kirjoitusvirhe otsikossa. Törmäsin työkaveriini (uros) bussipysäkillä. Siellä hän seisoi sateessa ilman sateenvarjoa hymyillen idioottimaisesti ja totesi mairealla äänellä: "Hei... Olen tänään niin hyvällä ololla ja olen ollut kaikille pelkkää mettä ja hunajaa. Enkä aio hermostua tästä sateestakaan..." Yök. Heti tuli sellainen tunne, että potkaisen sääreen äijää. Teki mieli purrakin. Ällöttävää. Kostoksi pälpätin hänelle koko yhteisen reilun puolen tunnin mittaisen bussimatkamme. Ihan kostoksi vain.
Mutta nyt on hyvät 'fiilarit'. Sataa. Jahuu ! Rauha maassa, hyvä tahto oman itseni kesken ja muistoja herättävä Olvin KultaLonkero kylmänä, avattuna vieressäni. *röyh*
Olen harrastanut mielikuva... hmmm... 'matkailua'. Äh. Paskaako tässä puhumaan: olen harrastanut mielikuvaseksiä ja perhana, että onkin ollut hyvää sellaista ! Olen harjoittanut monta kertaa huonompaa live-seksiä kuin mitä viimeaikoina harrastamani sooloseksi, jota olen höystänyt täydellisillä ja totuudenmukaisilla mielikuvilla.
Lisäksi olen elänyt haaveissa ja toiveissa ja toivottavasti toteutuvissa unelmissa. Ja kerrassaan hurmaavaa on ollut. Ja jos ne toiveet eivät toteudukaan, niin onpahan ollut siltikin mukavia hetkiä niistä haaveillessa. Olen elänyt aikoja, jolloin ei ollut mitään haaveiltavaa, vaan kaikki oli pelkkää selviytymistä arjesta. Se oli tylsää, harmaata ja ilotonta. Unelmat ja toiveet pitävät mielen virkeänä, vibat positiivisina ja auran kirkkaana ja kutsuvana.
Voisin syleillä koko maailmaa. Ja erästä erityisesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti