Usein uuden elämän alku yhdistetään kevääseen. Luonto puhkeaa kukkaan, aurinko voittaa pimeyden jne. jne. Tehdään kevätsiivous ja kaikki vanhat pölyt ja romut heitetään pihalle. Aloitetaan elämä pimeän talven jälkeen uudestaan. Herätään horroksesta elämään.
Tädille puolestaan syksy on uuden alku. Kesä ja lomat lopettavat sen vuoden kierron. On saanut levätä kylmän ja kalsean talven jälkeen. On voinut kerätä kesän lämmöstä (noin niinkuin periaatteessa...) uutta voimaa seuraavaa talvea, seuraavaa alkavaa vuotta varten.
Muistan aina kouluajoilta, kuinka jännittävää oli aloittaa uusi lukuvuosi. Puhtaalta pöydältä. Kevään todistuksen ei-niin-hyvät numerot olivat taaksejäänyttä elämää ja nyt olisi mahdollista tehdä parannus opiskelunkin suhteen. Uusi reppu, uudet puhtaat kirjat, kynät, kumit, kaikki odottivat vain innokasta opiskelijaa. Ja tietysti Teinikalenteri.
Yhtenä vuonna punakantinen, toisena sinikantinen ja eräänä valkoisilla kansilla. Alkuun ohuena ja sileäsivuisena pikku hiljaa täyttyen tarroista, kiiltokuvista, nimikirjoituksista, tunnilla lähetetyistä lapuista sekä runoista ja aforismeista. Ai niin. Olihan sinne jonnekin väliin niitä harrastusmenojakin tungettu. Kovin pienellä präntillä, tosin. Jokainen 'tuunasi' kalenteristaan näköisensä ja se oli varhaisteinille koulukirjojakin tärkeämpi. Oi, niitä aikoja...
Nyt on taas syksy. Koulut ovat alkaneet jo viikko sitten, mutta tämän 'myöhäisteinin' Teinikalenteri on vielä ostamatta. Mitäköhän siihenkin tänä päivänä tulisi kerättyä..?
Ilman kalenteriakin on hyvä aloittaa jotain uutta. Tai lopettaa jotain vanhaa. Syksyllä pyörähtää työpaikoilla normirumbat käyntiin ja kotikonnuilla aikaa vievät harrastukset sun muut riennot. Silloin on hyvä ja helppo karistaa levät perästään ja aloittaa puhtaalta pöydältä, kun aikaa pysähtyä miettimään menneitä ei ole paljoa. Ei siis ehdi murehtiakaan niitä menneitä.
On aika aloittaa uusi elämä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti