Suutelun alkeet

Ihme juttu. Jokainen osaa pussata jotenkuten, mutta tosi harva osaa suudella edes tyydyttävästi. Ja nyt puhutaan miehistä.

Se on vain niin hankalaa, vaikka sen pitäisi olla maailman helpoin asia. Kyllä, myönnettävä on, että suutelu on tekniikkalaji, jonka vain harvat hallitsevat, mutta sen ei pitäisi olla. Sen pitäisi olla, ei suoritus, vaan tapahtuma, jossa toimitaan siten, että se tuntuu mahdollisimman mukavalta. Mieluiten molemmista osapuolista. Tunteella siis.

Suutelijoita on monenlaisia. Murskaajat ovat pahimmasta päästä. He yrittävät voimalla hieroa naisen suun tohjoksi pitämällä huulia tiukasti kiinni, mutta painamalla niitä tuskaisesti naisen huulia vasten. Tilaisuutta pahentaa, jos niitä huulia, itseasiassa koko päätä, liikutellaan samaan aikaan. Hampaat jauhavat huulten sisäpuolen vereslihalle. Ja jos miehellä vielä sattuu olemaan päivän tai parinkin sänki leuassaan, muistuttaa toimitus erehdyttävästi jotain keskiaikaista kidutuskeinoa. Tiukka kiitos, ei.

Kaivosmies puolestaan pitää suutaan niin apposen auki, että voisi kuvitella hänen yrittävän pikemminkin hotkaista naisen koko pään suuhunsa kuin yrittää suudella. Hän pakottaa naisenkin avaamaan suunsa ja siinä sitten on kaksi onkaloa vastakkain ilman muuta kosketuspintaa kuin huulet. Koska kielen liikuttelu siinä vaiheessa tuntuu lähinnä naurettavalta, on toimitus kaukana siitä, mitä suuteluksi kutsutaan.

Lehmän tarkoitus on saada sylki leviämään mahdollisimman laajalle aluelle naisen naamassa. Hän käyttää kieltään hyökkäävästi ja estoitta. Huulet eivät ole mikään raja. Lehmämäisen suutelijan kieli lipoo naisen huulten ja niiden ympäristön lisäksi myös osan leukaa, poskia ja mahdollisesti myös nenänkin alueen. Tällaisen käsittelyn jälkeen on naisen pakko käydä pyyhkimässä naamastaan enimmät eritteet ja ehostaa itsensä uudestaan. Valitettavaa tässä on se, että tällaiset suutelijat ovat poikkeuksetta niitä innokkaimpia suutelijoita, joten naisen on hyvä varata mukaan treffeille tuplamäärä ehostustarvikkeita. Tai sitten keskittää nämä märät suutelohetket kotiseinien sisäpuolelle.

Pusuttelijalle suudelma ja pusu ovat yksi ja sama asia. Toimenpide on pikainen ja voisi yhtä hyvin olla isän hyvänyön suukko lapselleen eli täysin neutraali ja kiihkoton ele. Täydellinen himontappaja siis.

Polvia notkistava suudelma on hidas. Tutkiva. Tiivis, muttei tukahduttava. Lämmin. Kostea, ei litimärkä. Hyvänmakuinen. Suunmukainen.

En tiedä, minkälaiselle suutelu-kurssille miehet olisi pistettävä jo teini-iässä, jottei jokaista aikuista miestä tarvitsisi erikseen aina opettaa suutelemaan saadakseen siitä toimituksesta edes jotain iloa irti. Onhan miehissä toki hyviäkin suutelijoita, mutta aika harvakseltaan niitä osuu kohdalle. Ja jos taidoissa ja tekniikassa ei ole moittimista, niin hygieniassa voi olla sitäkin enemmän. Eikä tupaikoitsijaakaan ole näin savuttomana naisena mukava maistella.

Niin. Täydellinen suudelma voi tehdä ihmeitä. Se saattaa jopa muuttaa sammakon Prinssiksi.