lauantai 7. maaliskuuta 2009

Reviiri

Eläimillä on reviiri. Alue, joka on hallinnassa. Ihmisillä on myös reviiri. Miehillä.

Miehet pitävät reviiriä. Heillä on alue, jonka katsovat omakseen oli siihen sitten perusteita elikkä ei. Naiset, valloitukset, ovat miesten reviiriä.

Silloin, kun Nainen on kiinnostunut Miehestä ja ilmaisee kiintymyksensä ja ehkä kaipauksensakin Miestä kohtaan, on Mies melko välinpitämätön ja torjuvakin. Miksi vastata samalla mitalla, kun Nainen selvästikin kuuluu jo Miehen laumaan ? Varma nakki, siis.

Jos Nainen yllättäen tapaa Toisen, joka ilmaisee kiinnostusta Naista kohtaan ja Nainenkin mahdollisesti tuntee vetoa Toista kohtaan, niin miten käy. Mies, urhojen urho, alkaakin yhtä äkkiä puolustaa reviiriään ! Ei käy ! Ei millään, että toinen uros tulisi hänen laumastaan ketään vierottamaan. Ei, vaikka se olisi se lauman säälittävin jäsen, jolla ei ole juuri mahdollisuuksia kilpailla lauman johtavien naaraiden/lempivaimon kanssa. Miehen täytyy saada pitää laumansa kasassa ja uskollisena vain ja ainoastaan hänelle. Nainen pitää saada takaisin ruotuun.

Mies imartelee Naista, lämmittää vihjailevilla sanoilla ja lauseilla, hyvittelee ja antaa pieniä palkintoja kuten lounaita yms. Mies muistelee vanhoja hyviä aikoja ja vihjailee tulevista paremmista ajoista. Kierittää köyttä jälleen vähän tiukemmin Naisen ympärille.

Mitä voi Toinen ? Ei mitään. Nainen-poloista viedään taas kuin pässiä narussa pois Toisen ulottuvilta. Ja kun Toinen on luovuttanut ja ratsastanut yksin kohti auringonlaskua, voi Mies taas hengähtää helpotuksesta, löysätä lassoa ja päästää tammansa vapaasti kuljeskelemaan. Naiselle on näytetty taas, kuka on Todellinen Herra ja Isäntä talossa.

Eli kun mies tajuaa, että joku hänelle 'kuuluva' nainen, jolle noin periaatteessa toivotaan hyvää elämää ja onnea, saattaisi kiinnostua jostakin toisesta ihan oikeasti, vetää mies liinat kiinni ja aloittaa uudelleenvalloituksen, vaikka olisi jo - periaatteessa - tehnyt eron naisen kanssa. Eihän nainen voi olla onnellinen ilman häntä ! Vaikka saisikin miestä vain pienissä erissä.

Miehen pitää saada pitää 'reservinsä'. Pitää naista 'pahan päivän varalle' vihjaamalla jotain, mutta lupaamatta mitään, mistä voisi joskus joutua vastaamaan. Saaden kuitenkin itse juuri kaiken sen, mitä haluaa välittämättä tuon taivaallista kenenkään tunteista tai pahoittuneesta mielestä. Vaikka ainahan voi toiselle uskotella jotain muuta...

Entä tunnustaisiko yksikään mies ylläolevaa ? Ei. Tietenkään ei. Eikä tätä tunnusta se rakastunut nainenkaan. Nainen kuvittelee edelleen olevansa jotenkin 'niskan päällä' ja luulee tekevänsä kaiken omasta halustaan. Luullen olevansa itsenäinen ja vahva ja voimakas, vaikka todellisuudessa on vain hurmaavan mesikielen yksi urhilammas.

Rukous näin kansainvälisen Naistenpäivän aattona:

Älä anna minun koskaan päätyä uhrilampaaksi.

Ei kommentteja: