keskiviikko 25. elokuuta 2010

Cyrano de Bergerac

Voihan nenä !

Nenä on jotenkin huvittava osa ihmistä. Pellellä on aina jotenkin erikoinen nenä, joka sitten huvittaa yleisöä, etenkin lapsia. Nenä on useimmiten aika keskeisessä osassa keskellä pärstää, josta syystä aika moni on tyytymätön nenänsä ulkonäköön ja yrittää sitä kaunistella kirurgin veitsen avulla. Aivan turhaa ja vaarallistakin mahdollisesti.

Nenä on kuitenkin useimmiten juuri sellainen kuin sen pitääkin olla. Omistajansa näköinen. Kuten myös koirat. Koska koiran kuono määrää pitkälle koiran 'ilmeen', niin erittäin usein näkee, että koira ja sen isäntä/emäntä muistuttavat erittäin suuresti toisiaan. Johtuen juuri nenästä. Ja kuonosta.

Nenää on vaikea kuvailla, jos se ei selvästi ole nykerö, pottu, konkka tai joku vastaava. 'Tavallinenkin' nenä on persoonallinen jollain tavalla ja aina kauniimpi kuin nenä, joka on operoitu 'suoraksi ja kapeaksi', 'klassiseksi'.

Itselläni oli teini-iässä hankaluuksia nenäni kanssa. Inhosin sitä. Sen pienuutta ja muotoakin. Nyt olen oppinut hyväksymään sen. Kyllähän sitä niistää, ei tosin rukkaset kädessä. Ja sillä on kiva nuuhkiakin. Ihoa.

Ritarin nenä ! Sellainen se on. (Ei minun.)

Ei kommentteja: