Olen yllättänyt itseni lukemasta kirjoja tänä kesänä. Tai paremminkin lukemasta uusia kirjoja. Ainahan luen jotain opusta, mutta minulla on laiska tapa palata aina uudestaan ja uudestaan hyvien vanhojen tuttujen pariin hankkimatta uusia tuttavuuksia. Tänä kesänä olen kuitenkin vyöttänyt kupeeni ja lukenut siis jo kolme uutta ennenlukematonta kirjaa.
Tänä aamuna lopetin Eeva Nikoskelaisen kirjan Ylilääkäri Männikkö ja hallittu tulosjohtaminen.
Ihan ok. Harmitonta helppoa vessalukemistoa. Eikä tuo 'vessalukemisto' tarkoita, että kirja olisi huono. Se on vain sellainen, että sitä voi helposti lukea pienissä pätkissä kuten esim. yksikamarisen istunnon aikana. Ja jatkaa sitten seuraavalla kerralla. Takakansi mainostaa kirjaa "sairaalamaailman raikkaana ja riemukkaana pöllytyksenä", mutta mielestäni se on ehkä hieman liian lupaavasti todettu. Mielestäni siitä puuttui ns. kliimaksi, jota koko ajan odottelin, koska puitteet siihen olivat kuitenkin olemassa. Aika tasainen tarina. Eikä valitettavasti tosiaankaan kovin riemukas. Hajuton, mauton ja melko väritönkin, toteaisi eräs sukulaisnaiseni. Samat sanat, valitettavasti.
Ja sitten seuraavan kirjan kimppuun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti