perjantai 10. heinäkuuta 2009

3. kerta toden sanoo

Joten kaipa se on lähdettävä katsomaan, mitä viihdykettä on tarjolla tälle päivälle kesäkadulla. Silloin on taottava, kun rauta on kuumaa. Ainahan ei neonvalot kutsu viekottelevasti. Nyt ne kutsuvat.

Ja sitten illan säännöt:

1) Lätkämiehet saavat luvan jäädä rauhaan, siitä ei hyvä seuraa. Keskityn tänään futikseen. Tai sabaan, golfiin. Tai uintiin ! Vai olisiko liikemiehet mitään ? Nokian nörtit ? Baarimestarit ? Myyntitykit ? Perusduunarit ? Raksamiehet ? Paranee koko ajan ! Tiehallinnon asfalttikollit ?! Mooooaaarrr !! Siinä !

2) Kolme drinksua on maksimi. Vaikka kuka tarjoaisi mitä. No, jos joku ehdottomasti tyrkyttää Yoko Onoa, niin voin tehdä poikkeuksen, joka sääntöä vain vahvistaa. Ja henkistä yliotetta myös.

3) Täytyy kaivaa jostain piironginlaatikosta sormus nimettömään. Tai useampikin. Ja ne sitten pysyy siinä, vaikka tulisi kuka vastaan ! Hahaa. Helppo luvata, kun se 'kuka' on satojen kilometrien päässä.

4) Kotona on oltava viimeistään viimeisellä bussilla... tai auringonnousun aikaan. Hitto, sehän on sama asia ! No, lehden kanssa sitten samaan aikaan. Hmmm... kunhan nyt tulee joskus kotiin. Omaansa !

5) Mitään kännitekstareita ei lähetetä !!! Ei mitään tyyliin "muistatko, kun vuosi sitten oltiin siellä ja täällä ja mitä sitten tapahtui ja kaduttaako sua nyt, että olit sellainen kusipää jne. jne. jne." tai vaihtoehtoisesti "muistatko, kun tehtiin sitä ja tätä ja siellä ja täällä ja kuinka naurettiin sille ja tälle ja eikö meillä ollut ihanaa ja mussunmussun-pusipusi-halihali jne.jne.jne."

Kaikkea muuta saa, ja pitääkin, tehdä kohtuuttomuuden rajoissa, jotta on sitten kylminä talvi-iltoina jotain, jota kauhulla muistella.

Ei kommentteja: