31.12.2009 Yhteenveto

Vähiin käy ennen kuin loppuu. Puoli vuorokautta ja tämäkin vuosi jää historiaan. Minkälaisen kouluarvosanan antaisin tälle vuodelle ?

Vuosi 2008 oli melkoinen aallonpohja, josta ainoa tie oikeastaan oli vain ylöspäin, joten se oli odotettavissa, että suhdanteet olisivat nousussa. Ja näin kävi.

Vaikka alkuvuosi 2009 oli osaltaan hieman painostavaa aikaa ja vedet olivat sekaisin, niin oli sielläkin jo pilkahdus paremmasta näkyvissä. Vähitellen sakka laskeutui takaisin pohjaan, myrskyt tasottuivat rauhallisemmiksi säätiloiksi, joissa näkyi aika ajoin vain räiskähteleviä pallosalamoita ja aurinko paistoi suurimman osan ajasta. Välillä kesäiset sadekuurot kastelivat vuoden kasvoja ja aurinko peittyi harmaan pilven taakse, mutta yleisesti ottaen oli lämmintä ja valoisaa. Ja loppuvuotta kohti vain parani.

Pienen maanjäristyksen, hyökyaallon ja tulivuorenpurkauksen jälkeen vuosi lähti nousuun huipentuen lakipisteeseensä. Onko tästä sitten ainoa suunta alaspäin ? Sen ensi vuosi näyttää. Olen kuitenkin onnellinen tästä kuluneesta vuodesta meni ensi vuosi sitten mihin suuntaan tahansa. On asioita, joihin voin vaikuttaa ja niitä jotka eivät vain ole minun hallinnassani. Tämän kun muistan, niin uskoisin pärjääväni.

Luin vuoden takaisia postauksiani tuolla E.T.:ssa. Kaksi asiaa loihtivat kasvoilleni melkein yhtä leveän hymyn kuin nyt aamulla saamani meili teki.

Esimmäinen oli se, että siellä oli maininta bloggailijasta, johon olin juuri 'tutustunut' ja jonka kanssa olin harrastanut "pikkunäppärää viestittelyä". Hän on pysynyt mukanani, rinnallani koko kuluneen vuoden. Lämmin kiitos siitä hänelle.

Toinen asia oli se, että kaipasin suudelmaa. No, se asia ei ole muuttunut. Kaipaan edelleenkin suudelmaa, mutta nyt aivan eri syystä kuin silloin.