"Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville." Mutta se ei estä kuitenkaan partavettä käyttämästä.
Hassua, kun eilen aiheesta puhut, niin tänään siihen törmäät. Aamulla kävi näin. Bussissa oli sellainen tuoksusimake, jonka haistoi takapenkkiin saakka. Eli pikkasen oli ronskimmalla ranteella loiskahtanut 'ootekolonkia' sillä miehellä. Hänen puolustuksekseen voin kyllä todeta, että tuoksu ei ollut ihan mahdottoman hyökkäävä ja kaiken lisäksi se oli muutenkin tuttu tuoksu, joka toi muistoja mieleen. Kuten tuoksut, ja hajut, yleensäkin.
Josta tulikin mieleeni suositella Patrick Süskindin kirjaa Parfyymi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Parfyymi.. Ei se se kirja ole, jossa tyyppi murhaa nuoria naisia täydellisen tuoksun aikaansaamikseksi?
Juu, hänhän se on :-)
Lähetä kommentti