Aamulla olin vielä ihan hyvällä tuulella huolimatta pakkasesta ja turvonneesta keskikehosta. On aivan päivän selvää, ettei tuollainen olotila voi jatkua loputtomiin eikä se jatkunutkaan. Olisin tietty suonut sen jatkuvan edes yhden päivän. Tai puolikkaan sellaisen, mutta se ei nyt ollut säädetty niin. Joten siis käyrän suunta on nouseva. Ja mikä sitten laukaisi tämän noususuhdanteen ?
Radio. Ei tietenkään se masiina itsessään eikä radioaseman juontajatkaan, vaan se paska, mitä sieltä suoltui (onko oikea taivutus ?) ulos. Sieltä näet soitettiin joululaulua "Sydämeeni joulun teen".
Kipale sinäänsä on ihan kaunis ja kuunneltavakin, vaikkei vedäkään vertoja niille vanhoille 'oikeille' joululauluille, ja voin sitä kuunnella esim. Vesku Loirin esittämänä, mutta nyt sitä esitti laiskaääninen nuorehko (?) naishenkilö, jonka henkilöllisyyttä en ole vielä pystynyt selvittämään.
Ei sillä, että sen laulajan henkilöllisyys juurikaan edes kiinnostaisi minua muussa mielessä, kuin että voisin haukkua hänet paskaksi ihan nimeltä. Nyt en voi sitä tehdä ja siksi tämää marmatus tuntuu seläntakana paskanjauhannalta.
Mutta varsinaisesta aiheesta sen verran, että pikkasen voisi olla itsekritiikkiä ennen kuin lähtee nolaamaan itseään ihan kansallisessa verkossa. Ja vieläpä joulun alla ! On tässä nyt muutenkin ihan tarpeeksi harmin, stressin ja vitutuksen aiheita ilman, että 'joutuu' kuuntelemaan sellaista sontaa.
Todellakin JOUTUU, koska olen sen surkean version kuullut lempiradiokanavaltani jo pariinkin otteeseen ja se valitettavasti ennakoinee sitä, että siitä tulee tämän joulun 'hitti'. Voi, vitti. Vittu, etten paremmin sano.
Ja siis kyllä. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä eli äänellisistä makuasioista ei voida kiistellä, mutta siitä kyllä voidaan, laulaako se typy ne nuotit oikein ja oikean pituisina. Eikä muuten laula. Kuullostaa niin kamalalta, etten oikein tiedä, miten sen parhaiten haukkuisin. Joo, olen sanaton. Ja vittuuntunut. Nyt jopa jo ihan sat.pros.
Soittaisivat nyt mieluummin sitä Veskun versiota, koska siinä nuotit ovat juuri eivätkä melkein kohdallaan. Ja muutenkin äänessä on enemmän särmää kuin siinä nasaalissa pullamössössä.
Ugh, olen puhunut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti