torstai 3. joulukuuta 2009

3.12.2009 Enkeli ja lumiukko

Alan tulla vanhaksi.

Olen jouluihminen, mutta silti olen tänä vuonna aivan hävyttömän myöhässä kaikissa niissä valmisteluissa, jotka aikaisemmin olen tehnyt valmiiksi jopa vuotta etukäteen. Inhoan itseäni. Enkä ansaitsisi, mutta se ei estä silti haluamasta.

Pitkää, kuumaa, ihanan pehmeää. Suudelmaa.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mä taas oon yleensä aina jättänyt viimeseen hetkeen kaikki valmistelut, mutta tänä vuonna on jo hommattu joululahjat yms. :)

justiina kirjoitti...

Voi, räkä. Kunpa voisin sanoa samaa, mutten ole edes päässyt aloittamaan. Saan näppylöitä.

Anonyymi kirjoitti...

Toisaalta, eikö jouluna pitäs olla rauhallista ja kivaa? Ihan turha niistä valmisteluista on stressata, menee vaan virran mukana, kahtelee katujen jouluvaloja ja kuuntelee marketeissa joululauluja.. :)

justiina kirjoitti...

Joo, pitäisi olla kivaa ja rauhallistakin, mutta pelkään, että mut ristiinnaulitaan himppa aikaisemmin kuin se joulun päivänsankari, jos jätän joululahjat ostamatta ja piparit paistamatta :-(

Anonyymi kirjoitti...

No höh, onpa karua toimintaa :/ Mutta jos jotain positiivista täytyy tilanteesta hakea, niin piparitaikinaa on kiva syödä siinä samalla kun pipareita leipoo :)

justiina kirjoitti...

En tykkää raa'asta taikinasta. Pipareita voin syödä homejuuston ja vaalean glögin kanssa, mutta taikina jää rauhaan.