Jouduin tekemään pienen myönnytyksen niin kovasti inhoamalleni Lärvikirjalle. Pahus.
Laiskuuttani en jaksanut lähteä sen enempää kaivelemaan vanhoja, vaan menin yli siitä, missä aita oli paskana. Eli suuntasin FB:iin, koska tiesin löytäväni sieltä tarvitsemani. Valokuvan.
Tuijottelin sitä hyvinkin 10 minuuttia ja vaivuin kaikennäköisiin klo 20.30 unelmiin. Muistelin menneitä ja haaveilin tulevista. Pehmeyttä, lämpöä, kovuutta. Ääntä, kosketusta, tuoksua. Hymyä, naurua, murretta. Kiihkeyttä. Halua.
Miten voi toinen silmä hymyillä ja toinen olla surumielinen ? Samaan aikaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
lauri tähkän silmät on parittomat, oletko tuijotellut sitä?
Lauri Tähkän koko naama on täysin kahdesta palasta tehty. Pistää miettimään, mitä muuta paritonta miehessä on...
Ei, en tuijotellut häntä, vaan jotain paljon, paljon parempaa :-)
Lähetä kommentti