Kuppi teetä ja empatiaa

Jälleen kerran oli hiljainen hetki, jonka käytin lukemalla erään 'kohtalotoverin' kirjoituksia. Eipä ole empatia vielä ihan tyystin kadonnut sisältäni, koskapa sain kyyneleet silmiini niitä ajatuksia lukiessani. Tosin rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että osa niistä kyynelistä tuli varmaan itsesäälistäkin. Tuossako minäkin olen jonkin ajan kuluttua ? Miten sen voisi ennaltaehkäistä ?