torstai 18. maaliskuuta 2010

Marian murhe

Olen murehtija. Uskon, pelkään ja kuvittelen pahinta ja murehdin sitä varmuuden vuoksi jo etukäteen. Ihan kuin en saisi murehtia sitten tarpeeksi, kun sen aika on.

Etukäteen murehtimisessa on se lyömätön puoli, ettei koskaan voi murehtia liian vähän. Joko murehtii kokonaan turhaan, syyttä suotta, tai sitten parhaimmassa tapauksessa murehtii samaa asiaa kahteen kertaan, etukäteen ja preesensissä. Tällaiselle luonteelle elämä on yhtä Murheen Laaksoa.

Ei ole mitään hyötyä siitä, että päätän olla murehtimatta asiaa etukäteen. Se ei ole sellainen asia, joka olisi järjellä päätettävissä. Sitä paitsi, kun oikein tarkkaan ajattelen, kunnon rypeminen ja itsesääliin lietsominen on joskus kerrassaan virkistävää. Olo jotenkin keventyy sen jälkeen. Kroppa tuntuu ikäänkuin puhdistuneelta kunnon tyrskimisen ja pärskimisen jälkeen. Uskokaa pois. Tai jos ette, niin kokeilkaa itse.

Itkeminen ylipäätään helpottaa. Sanotaanhan aina surullisellekin, että "itke vain, se helpottaa". Ja kun tätä nyt rupesin pohtimaan, niin tuli mieleeni, että jossain on sanottu, että itkun myötä poistuu elimistöstä stressihormoneja tai vastaavat tiedot. No, KVG. Ja tässä tulos:

Itke, niin pysyt terveenä!

Muistatko koska itkit viimeksi? Ehkä koit jotain surullista, koskettavaa tai itkit puhtaasta onnesta. Yhtä kaikki, olosi oli varmasti hyvä sen jälkeen.

Tuore yhdysvaltalaistutkimus tukee teoriaa, jonka mukaan kunnon itku tekee hyvää terveydellemme. Tutkijat huomasivat, että jopa 90 prosenttia tutkituista tunsi olonsa paremmaksi itkun jälkeen. He myös uskovat itkemisellä olevan parantavia vaikutuksia ja yrittävät parhaillaan etsiä tapoja tutkia aivon osaa, joka on vastuussa itkemisestä. Tutkijat toivovat löytävänsä itkun tutkimisen kautta terapeuttisen työkalun.

Kyyneleet muodostuvat kyynelrauhasessa silmän yläreunassa ja niitä on kolmea eri tyyppiä:

1. Peruskyyneleet kostuttavat ja suojaavat silmää. Esimerkiksi pakkasella tai väsyneenä kyyneleitä saattaa tulla silmän kuivumisen vuoksi.

2. Refleksikyyneleet huuhtelevat pois silmää ärsyttävät roskat. Sipulin leikkaaminen esimerkiksi vapauttaa rikkiyhdisteitä, jotka sekoittuessaan silmän nesteiden kanssa muodostavat silmiä ärsyttävää happoa. Tästä syystä sipulin kuoriminen itkettää.

3. Tunneperäiset kyyneleet vähentävät stressiperäisen prolaktiini-hormonin sekä mineraalien kuten kaliumin ja mangaanin tuotantoa elimistössä. Prolaktiini on hormoni, jota syntyy normaalisti imettävien äitien elimistössä.

Muilla kuin raskaana olevilla naisilla prolaktiini voi häiritä ovulaatiota ja jopa estää sen. Miehillä prolaktiinin liikatuotanto voi aiheuttaa muun muassa erektiohäiriöitä ja haluttomuutta.

Miksi itkeminen on terveellistä?

Ihmiset ovat ainoita nisäkkäitä, jotka itkevät tunneperäisistä syistä. Professori ja itkuasiantuntija, yhdysvaltalainen William Frey sanoo tämän kertovan vain siitä, että itkeminen on ihmiselle hyväksi. Jos näin ei olisi, tämä tapamme olisi poistunut luonnollisen valinnan kautta evoluutiossa jo kauan sitten.

Tässä muutamia syitä, miksi itkeminen tekee ihmiselle hyvää sekä fyysisesti että psyykkisesti:

1. Avunpyyntö

Monista ihmisistä avun pyytäminen muilta saattaa tuntua vaikealta. Usein kyyneleet ovatkin merkki muille, että tarvitset tukea. Kyyneleet usein laukaisevat muissa ihmisissä myötätuntoisia reaktioita.

Koska 40 prosenttia ihmisistä kuitenkin myöntää itkevänsä yksin kotona, on itkemisellä luonnollisesti myös muita hyötyjä kuin tunteiden näyttäminen ja avun saaminen.

2. Stressin lievittäjä

Useimmat ihmiset tuntevat olonsa paremmiksi kunnon itkun jälkeen. 20 prosenttia itkuista kestää pidempään kuin 30 minuuttia ja vain 8 prosenttia yli tunnin. Yleisempiä itkuja ovat siis lyhyet itkun tirahdukset tai alle puoli tuntia kestävät vollotukset. Tutkimukset ovat osoittaneet, että itkeminen poistaa elimistöstä ylimääräisiä mineraaleja ja hormoneita.

3. Kivun lievittäjä

J
apanilaisessa tutkimuksessa todettiin, että ihmiset, jotka itkivät enemmän kärsivät vähemmän nivelkivuista. Tutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että itkeminen tuottaa kipua lievittävää endorfiinia.

4. Taistele tai pakene

Itkun aikana ja sen jälkeen hengitys syvenee, mikä lisää veren happipitoisuutta ja vahvistaa sekä fyysistä että psyykkistä kestävyyttä. Tunneperäinen itkeminen alentaa myös verenpainetta ja sykettä.

Itkun voima on niin suuri, että yhdysvaltalaistutkijat uskovat sen olevan hyvä terapiamuoto joillekin ihmisille. Erityisesti niille, joilla on vaikeuksia näyttää tunteitaan.

Aiheesta kirjoitti The Sun 13.11.2008 ”Start crying your heart out...”

Ja tässä linkki Masennusklinikalle.

Juu, taidanpa tänä iltana ottaa tyynyn nimeltä Lasse kainalooni ja itkeä oikein olan takaa.

Ei kommentteja: