Onkohan se niin, että henkilö, joka on epävarma omista mielipiteistään ei hyväksy poikkeavia, vastakkaisia näkemyksiä asiasta. Hän vain haluaa tukea mielipiteilleen, koska ei pysty käymään niistä sellaista keskustelua, jossa joutuisi puolustamaan kantaansa. Hän ehkä tietää, etteivät hänen perustelunsa ole kovin vahvalla pohjalla ja siten helposti kumottavissa, muttei halua sitä myöntää edes itselleen. Useinhan se on niin, että läheltä ei näe kokonaisuutta samalla tavalla kuin miten sen joku toinen, kauempaa, puolueettomasti ja ilman tunneaspektia, näkee. "Ei näe metsää puilta", siis.
Ei ole mukavaa seurata sivusta, kun toinen kulkee silmät kiinni kohti rotkon reunaa, mutta eipä siinä ole paljoa tehtävissä, jos toinen ei suostu edes kuuntelemaan muiden mielipiteitä. Pitäisiköhän sitä vain itsekin ummistaa silmänsä ja olla niin kuin mitään ei tapahtuisikaan. Se on niin yleistä tänä päivän. "Jokainen pitäköön huolta omista asioistaan." "Ei liikuta minua." "Itsepähän kärsii seurauksista." Jne. Näitähän riittää.
7 kommenttia:
Live and let live, olisi ehkä hyvä motto. Jos ihminen tahtoo mielipiteesi hän varmasti kysyy sitä. Sillä välin voi aina keskittyä katsomaan omaa elämäänsä, jolle ihan oikeasti voi tehdä jotain.
Muistathan myös, että tunneasioista on vaikea keskustella objektiivisesti. Jotkut mielellään lukevat, kuuntelevat ja oppivat sitä kautta mutta eivät varsinaisesti tunnu hyötyvänsä keskustelusta. Kaikki eivät ole samanlaisia.
Hyvä, Sola.
1) MINÄ olen TYYTYVÄINEN tämänhetkiseen elämääni. Saanhan olla sitä ? Tarkoitin muuten tuolla kirjoituksella rakkainta ystävääni ;-)
2) Saanen OMASSA blogissani kirjoittaa juuri siitä, mistä MINÄ haluan. Jos se ei Sinulle riitä, voit tehdä oman valintasi. Eikä minulla ole mitään tarvetta puolustella kantaani. Olen tyytyväinen siihenkin.
Ehkä ystäväsikään ei koe tarvetta puolustella kantaansa - niin kuin et sinäkään - miksi ihmeessä hänen tarvitsisi sitä tehdä? Sinun mieliksesi, jotta saisit tuntea olevasi oikeassa?
Tiedät varsin hyvin itsekin, että tunneasioissa ei aina näe metsää puilta. Suo ystävällesikin sitten se tunne, kuten suot itsellesikin tunteen nauttia tilanteesta, jota useimmat ihmiset tuomitsisivat.
Tuntuu siltä että tämä tarpeesi kumpuaa sittenkin jostakin muusta kuin huolenpidosta - ehkä ummistat itse silmäsi kun versaaleilla pitää kirjoittaa että OLET TYYTYVÄINEN. Mutta helpompi on ottaa kantaa muiden tilanteisiin, totta on, sillä niissä ei ole omat tunteet mukana. Mietipä sitä, ennen kuin jaat neuvojasi ystävälle.
Anteeksi nyt, Sola, mutta et tiedä yhtään mistä puhut, koska et tiedä ystäväni tilanteesta yhtään mitään. Lisäksi et tiedä meidän ystävyydestämme ja siitä, miten pidämme huolta toinen toisistamme. Vuorotellen. Ja anteeksi vielä sekin, että olen tyytyväinen elämääni tällaisenaan. Miksi sitä on niin vaikea uskoa. Tai hyväksyä.
Oli ystäväsi tilanne mikä tahansa, hän on siinä, sinä et. Siitäpä taitaa johtua se teidän näkemyseronne, joten kannattaa varoa ennen kuin sortuu neuvomaan.
Live and let live.
Ei, kyllä minä olen siinä hänen tilanteessaan myös, mutten aio enempää sitä valottaa täällä. Ja siksi tämä juupas-eipäs ei johda mihinkään.
Lähetä kommentti