Sama vitutus jatkuu. Tai ei sama. Aihe on eri ja se tarkoittaa sitä, että jatkossa kuluu aikaa, vaivaa, hermoja ja rahaa.
Eli huolien, murheiden ja vitutuksen aiheiden määrän täytyy olla vakio, koska kun yhdestä pääsee eroon, niin toinen ilmestyy tilalle. Mutta oliko tuo nyt mikään yllätys ? Se verran on vuosirenkaita sarvissa, että on oppinut jo, että ikinä ei ole hyvin. Murheiden koko vain vaihtelee.
Tämä on ehkä harmina hieman vakavampaa keskiluokkaa, mutta siitäkin selvinnee rahalla. Ja ajalla. Ja hermojen menetyksellä, mutta hengissä kuitenkin. Eli ei ehkä sittenkään niin paha, mutta harmittaa kuitenkin.
Pitää muistaa, että huonomminkin voisi olla. Ja senkin näyttää syksy, onko.....
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti