*huok*

Se on pieni huokaus sydämessä...

Olen haikealla mielellä. Hieman surullinen. Aika on pettänyt minut. Se on muuttanut jotain niin pysyvästi, ettei voi sitä enää korjata. En voi kääntää kelloa taaksepäin. En edes pientä matkaa.

Jotain on poistumassa elämästäni enkä voi sillekään mitään. En voi kahlita tai käskeä tai edes pyytää jäämään. On vain annettava mennä.

Kurkkua kuristaa. Kyynel valuu pidättelystäni huolimatta väkisinkin poskelleni...

*huokaus*