"Lakatut varpaankynnee-et..."

Sekä myös sormenkynnet.

Kesän, sillä kesä nyt on, kunniaksi varpaankynsien synkeäntumma sävy sai vaihtua tummaan oranssiin. Tummaan koralliin, itseasiassa, kun taas sormien kynnet saivat vaaleamman sävyn sitä samaista korallia ja vielä helmiäisellä höystettynä. Söpöä, ah, niin söpöä.

Vappu oli niin riehakas, että siinä katkeili jo kynnetkin. Tai totta puhuen yksi kynsi vain vähän rispaantui reunasta, mutta kun olin jo niin läpeeni kyllästynyt niihin uber-pitkiin kynsiini, jotka naksuivat ärsyttävästi näppiksellä, niin päätin luopua niistä kaikista kertaleikkauksella. Aah... Ihana tunne, kun tuntee jotain sormepäilläkin.

Pitkissä kynsissä ei ole mitään muuta positiivista kuin niiden visuaalinen puoli. Käytännön hommissa ne ovat aivan mahdottomat. Esim. hierominen, hartioiden, on ihan mahdotonta pitkillä kynsillä. Nyt se taas onnistuu.

Hartioiden, niskan, käsivarsien, kasvojen, päänahan ja yläselän hierominen tuntuu aivan järkyttävän hyvältä. Se melkein ohittaa seksinkin. Ja ohittaakin keskinkertaisen normiseksin, pupunainnin. Se on niin rentouttavaa ja tuntuu aivan uskomattomalta. Tämän kun miehet tajuaisivat, niin ammattihierojilla koittaisi vaikeat ajat, kun emäntien ei tarvitsisi enää käydä hierotuttamassa pois kovettumiaan hartioista. Ja kyllä siitä emäntien hieromisesta koituisi aivan taatusti jotain hyvää myös isännille. Jotain kovettumien kanssa suhraamista, mahdollisesti.

No, nyt kuitenkin Justiinan kädet näyttävät taas normaaleilta pikkutytön läppösiltä eivätkä miltään Rouva Toimitusjohtajan manikyristin huippuluomuksilta.