Nyt ylittyi se kipuraja, jolloin kaivetaan esille Minkki.
Ilmaisjakelulehti aamulla siteerasi Seiska -lehdessä tilittävää Mervi Tapola-Nykästä näin: "Ei kymmentä yhteistä vuotta saada haihtumaan yhdellä veitsenheilautuksella."
Anteeksi, mutta... MITÄ ??!? Mistä näitä oikein sikiää ??
No, Mervi nyt on ihan omaa luokkaansa ja jokainen voi itse tehdä päätelmän mahdollisesta diagnoosista, mutta kyllä samantyyppisiä naisia on suomessa tuhansia. He eivät vain päädy lööppeihin. Paitsi sitten siihen viimeiseen.
Olenpa jossain suhteessa vajavainen minäkin, kun en voi ymmärtää sitä, miksi tämän päivän Suomessa naiset alistuvat elämään suhteissa, jossa mies alistaa, aliarvioi, käyttää henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa ja kohtelee muutenkin kuin saastaa. En vain yksinkertaisesti ymmärrä.
Fiksuja, mukavia, koulutettuja, ystävällisiä, empaattisia, sympaattisia ja velvollisuudentuntoisia naisia, jotka nielevät kaiken sen paskan, mitä mies kaataa niskaan. Joku tässä yhtälössä ei täsmää. Mikä on se juttu, mikä saa naiset arvostamaan niin vähän itseään sekä omaa että lastensa hyvinvointia, että hyväksyy kaiken tuon päivästä ja vuodesta toiseen ?
Olen nähnyt, kuullut ja lukenut tällaisista suhteista ja naisista, mutten silti voi ymmärtää. Ahdistaa ajatellakin. Ehkäpä voisin olla valittamatta omaa elämääni, joka sentään on minun omani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Olen ihan samaa mieltä. :) "Ei kymmentä yhteistä vuotta saada haihtumaan yhdellä veitsenheilautuksella." Suoraan sanottuna aikamoinen idiootti...
Niinpä niin. Itseasiassa kymmenen vuotta ja enemmänkin haihtuu helpostikin yhdellä veitsenheilautuksella, kun oikein tarkkaan tähtää.
Luulen kyllä, että tässä on ollut kyse keskinäisestä puukkohipasta, mutta Matilla on vain paremmat refleksit. Vielä.
Lähetä kommentti