maanantai 26. lokakuuta 2009

26.10.2009 Kopelointia ja kähmintää

Ja nyt tuo tarkoittaa juuri sitä itseään eli tissien käpälöintiä !

Halpaan menitte. Tarkoitan siis mammografiaa ja siihen liittyvää rintojen ultraäänitutkimusta. Käväisin näet kopastavana. Eikä se nyt niin hirveää ole, mitä naiset aina mainostavat. Ne ovat vain niitä samoja naisten sotajuttuja kuin synnytyskertomuksetkin.

Se litistys- ja kuvausvaihe on ihan lastenleikkiä. Ei edes kunnolla puristanut ja oli hetkessä ohi, mutta se ultratutkimus. Ei, hitto vieköön ! Puoli tuntia se lääkäri jyysti sillä perunanuijan tapaisella anturilla ja SE SATTUI. Tai oli ainakin äärimmäisen epämiellyttävää. Varsinkin, kun rintakudos vain muljahteli sen anturin alta. Hrrrrrr.

Tulihan siinä tietty nyt tutkittua sopukat vähän tarkemmin kuin perinteisellä käsikopelo -menetelmällä jonkun itseoppineen gynekologin toimesta ja siksi se kai olikin niin inhaa. Miehille pitäisi olla kyllä joku vastaava säännöllinen rasite. Voisin keksiä useitakin tästä ihan lonkalta, mutta jääköön tällä kertaa.

Nyt saan kuitenkin huoahtaa helpotuksesta noin vuodeksi, puoleksitoista. Ainakin rintasyövän osalta.

Niin. Ja selvisi sekin mielenkiintoinen seikka, että tädin meijerit ovat todellakin kirjaimellisesti meijerit, koska rasvakudoksen suhteellinen määrä rauhaskudokseen verrattuna on pieni. Eli tädin tissit ovat lähes pelkkää rauhasta, joka ei inahdakaan, vaikka kuinka yrittäisin laihduttaa. Ilmankos edellisen 20 kg:n laihdutussession aikana kuppikoko pieneni vain sen max yhden, oikeastaan vain puolikkaan. Joten en, perhana, laihduta enää grammaakaan !

Tämä hyvän päätöksen jälkeen palkitsin itseni, ja terveet tisuni, juustohampurilaisella. Molemmille omansa.

Ei kommentteja: