sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Viestejä ja valurautaa

Kuka sanoo, ettei koolla olisi muka väliä ?? Kyllä sillä vain on.

Sähköposti on paras keksintö sitten seksin. Olen innokas sähköpostien kirjoittaja (haa, tästäkin olen postannut aikaisemmin !) ja rakastan pitkiä meilejä. Siis kirjoittaa, mutta ennen kaikkea vastaanottaa. Onneksi olen löytänyt samanhenkisen ystävän.

Muistan, kun sain häneltä ensimmäisen meilin. Hämmästyin ihan hirveästi. Se oli PITKÄ. Pitkä noin muutenkin, mutta ensimmäiseksi meiliksi ihan ällistyttävän pitkä. Niin sitä ihminen voi yllättää ja yllättyä. Harvat ovat innokkaita kirjoittajia, mutta hän on. Mmmmm. Tietysti naamatusten ja puhelimessakin saa enemmän sanottua, mutta meileihin voin palata aina uudestaan ja uudestaan, siksi mieluummin kirjoittelenkin. Ja saan. Postia. Ja sen ensimmäisen jälkeen viestit sen kuin pitenivät. Miten voikin riittää niin paljon sanottavaa, edelleenkin ? Kai se kertoo jotain luonteesta.

Perjantaista olin ihan varma, ettei aikaa ole viestitellä enää ja siksi toivottelinkin hauskoja viikonloppuja jo myöhään torstai-iltana. Pieni toive yhteydenotosta luonnollisesti perjantaina aamulla vielä eli, mutten olisi ollut pettynyt vaikkei mitään olisi häneltä tullutkaan. Mutta häneltä tuli. Meili. Ja ihan ihanan pitkä viesti tulikin. Olin aivan ihastunut ! Varsinkin, kun tiesin, ettei hänellä ollut paljoa aikaa, mutta siitäkin ajasta nipisti osan minulle. Hyvä oli lähteä viikonlopun viettoon.

Tänään on pieni mahdollisuus kuulla viikonlopun kuulumiset, mutta tässä vaiheessa jaksan jo odottaa huomiseen aamuun. Eilinen ilta oli hieman vaikeampi. Podin lieviä, mutta selkeitä vierotusoireita. Sen siitä saa.

Muuten. Ei ole maailma meikäläisessä kummoista emäntää menettänyt: tuhosin, todennäköisesti, valurautapannun. Hitto. Ihan ruosteessa. Mitä sille pitää tehdä ? Rapsuttaa ruoste pois ja öljytä -kö ? Millä sen ruosteen saa siitä pois ? Karhunkielellä ? Onko sellaista vielä olemassa ? Olen kyllä varsinainen tumpula keittiössä. Vaikka kohta aion pinnistellä ja tehdä pannukakun, kun omenahilloa on niin tuhoton määrä. Ja makkarakeittoakin on toivottu.

Ehkä tämä 'kokkausilta' on aloitettava siitä tärkeimmästä keittiösäännöstä: "Ensin lämmitetään kokki." Puolet kriikunamehua ja toinen puoli punaviiniä. Lämpimänä. Siitä se lähtee.

Ei kommentteja: