Napista

Eli napatanssia tai paremminkin vatsatanssia. Tai ihan oikeasti itämaista tanssia. Ihanaa.

Olen harrastanut sitä jo x vuotta. En kehtaa tunnustakaan, kuinka monta vuotta, sillä edelleenkin jyystän alkeistunteja. Valitettavasti siinä lajissa kehitys on niin himpskatin hidasta, että tulokset näkyvät todennäköisesti vasta sitten, kun olen jo eläkkeellä. No, vähän ehkä liioiteltua, mutta eipä paljoa.

Tuolla Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa tanssiminen aloitetaan samaan aikaan, kun opetellaan kävelemään, joten meikäläisellä ei ole kovin paljon toiveita tulla miksikään kovin ihmeelliseksi tanssijaksi, mutta iloa se tuottaa roppa kaupalla. Lisäksi se on erittäin hyvä liikuntamuoto selkävaivaisille, joiksi itsekin lukeudun. Nyt tosin selkä ei ole vaivannut moneen vuoteen (*kop-kop-kop*), koska olen säännöllisesti käynyt tanssitunneilla. Ensimmäisen harrastusvuoden jälkeisellä kesätauolla tai itseasiassa sen jälkeen oli selkäni todella surkeassa kunnossa, mutta nyt ovat lihakseni tuolla keskikehossa sen verran vahvistuneet, että kesätaukokaan ei saa enää selkääni kipeäksi. Ihanaa. Siis terveydenhoitoa parhaimmillaan. Olen jopa houkutellut mukaani muitakin kipeästä selästä kärsiviä naisia ja hekin ovat olleet erittäin tyytyväisiä esittelemään liikuntamuotoon.

Sen lisäksi, että kropastani on löytynyt lihaksia, tai jotain niiden muinaisjäänteitä, mitä oudoimmista paikoista, ovat myös hermoratani nykyään paljon paremmassa luistossa. Ensinnäkin tunneilla on ihan uskomattoman hyvä meininkin. Kaikilla on hauskaa, koska osaamme nauraa itsellemme. Ja välillä myös toisillemme. Eikä opettajankaan osuutta iloiseen mielialaan sovi väheksyä.

Hän on Uskomaton Persoona. Voisinpa sanoa, että hän on Kaikkien Tanssien Erikoisasiantuntija. Eikä siinä, että hän on todella huippuammattilainen tanssiliikunnan saralla, sen lisäksi hän tietää kaiken mahdollisen tanssista, mitä tietää voi. Hän on kävelevä, korjaan, tanssiva tietopankki. Jo pelkästään hänen vuokseen voisi käydä tunneilla, vaikka kyllä se tanssiminenkin on niin ihanaa.

Suosittelen kyllä lämpimästi lajia kaikille. Niin tosiaan, kaikille. Opettajamme jaksaa aina muistuttaa niitä hieman pienemmillä kupeilla varustettuja naisia, kun he valittavat, ettei rintavärinöitä voi tehdä ilman rintoja, siitä, että maailman parhaimmat itämaisen tanssin opettajat ovat usein miehiä. Joten siitä vain rohkeasti värisyttelemään rintoja ja lantioita.

Mallia voi katsoa tästä.