10.4.2009 Psalmi 22

Jumalani, Jumalani,
miksi hylkäsit minut ?

Minä olen maan mato, en enää ihminen,

olen kansani hylkäämä, ihmisten pilkka.
Kaikki ilkkuvat, kun minut näkevät,
pudistavat päätään ja ivaavat minua.

Sinä minut päästit äitini kohdusta
ja annoit minulle turvan äitini rinnoilla.
Älä ole kaukana nyt, kun hätä on lähellä
eikä kukaan minua auta.

Voimani valuu maahan kuin vesi,

luuni irtoavat toisistaan.
Sydämeni on kuin pehmeää vahaa,
se sulaa rinnassani.

Käteni ja jalkani ovat runnellut,
ruumiini luut näkyvät kaikki.
Herra, älä ole niin kaukana !
Anna minulle voimaa, riennä avuksi !

Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen.
Amen.