Lääh...

On vaikea saada happea, jos ei pysty hengittämään.

Jokaisellahan on edes kerran elämässään käynyt niin, että henki salpautuu syystä tai toisesta ja hengittäminen käy kerrassaan hankalaksi toimitukseksi. Minulle kävi tänään niin. Olo oli vähintäänkin erikoinen, ellen sanoisi jopa outo. Henki ei vain kulkenut.

Ko. tilaan voi päästä monella tavalla, mutta minä vain yksinkertaisesti olin niin uppoutunut ajatuksiini, että unohdin hengittää. Ja kun sen vihdoin huomasin, olinkin jo lähes myöhäistä. Olin näet pyörtyä. Onneksi istuin sentään bussissa, jossa sain läähätettyä ikkunan vieressä viileää ilmaa, muuten olisin ihan taatusti kuukahtanut katuun. Ja vielä senkin jälkeen minun piti oikein keskittyä sen kanssa, mitä mietin, etten vaivu uudestaan moiseen puolihengettömään tilaan.

Täytyy varmaan kirjoittaa itselleen muistilappu: "Muista hengittää !"