Netiketti

Kaikkea näkee, kun vanhaksi elää eikä sokeaksi tule.

Piti ihan kaivaa esille tämä netiketti ja laittaa tähän, kun vielä lupakin sen kopioimiseen annettiin. Sain viittauksen tähän aamulla, joten siksi kiinnosti, että mitä muuta se voi olla kuin sitä, mitä maalaisjärkikin jo sanoo. Eikä se muuta ollutkaan. No, onhan se hyvä, että siitäkin löytyy mustaa valkoisella, kun meitä paljasvarpaisia kaupunkilaisia on tässä suloisessa Suomessamme niin paljon. Maalaisjärki taitaakin tosiaan kohta jäädä vähemmistöön.

Sitä siellä ei vain opetettu, mikä minua on henk.koht. jo jonkin aikaa häirinnyt eli että olisi erittäin kohteliasta vastata saatuun meiliin. Varsinkin, jos siinä vielä kysytään jotain. Ihan sama, onko se henkilökohtainen posti vaiko työhön liittyvä. No, työmeilissä voi olla elanto vaarassa, jos siihen ei vastaa. Henkilökohtaisessa vain ystävyys.

Voisin marmattaa tästäkin asiasta, jos vitutukseltani jaksaisin, mutten jaksa. Muistelen vain yhden tuttavan kerran sanoneen, kun sai viestin (no, se oli kyllä tekstiviesti, mutta sama asia) ex-rouvaltaan, että "en, saatana, tahallani vastaa. se vituttaa sitä ihan suunnattomasti." Just. Niin varmaan teki. Ja olisi hatuttanut minuakin moinen kohtelu. Ja hatuttaakin.

Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä,
kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,
sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla
ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:
metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat.

Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy,
tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy
kun toinen heittää kiukaalle vettä.

Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,
koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on suomalainen.
Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään,
ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.

-Jorma Etto -