maanantai 13. heinäkuuta 2009

13.7.2009 Sitkeys palkitaan ?

Kuinka monta vastaamatonta tekstiviestiä pitää lähettää ennen kuin lähettäjä ymmärtää, että vastausta ei ole eikä tule ? Näitä sitkeitä sissejä on ollut muutamilla muillakin ja nyt on ystävättärellänikin.

Ystävätär sinkkuna laittoi ilmoituksen treffipalstalle. Vastauksia tuli useitakin ja hänestä oli hauskaa kirjoitella pitkän suhteen jälkeen uusien, tuoreiden miesten kanssa. Jännittävääkin.

Pari miestä osoittautui muita mielenkiintoisemmiksi. Toisen kanssa viestittely muuttui vähitellen hieman kiihkeämmäksikin, suorastaan kosteaksi. Ja puhelinnumeroita vaihdettiin. Pieni ongelma oli, että mies oli varattu. No, jokainen vastatkoon omista tekosistaan, ajatteli ystävätär, minä vastaan omistani. Tapaamistakin suunniteltiin, mutta se ei ehtinyt koskaan toteutua, sillä se, sanotaan nyt vaikka ensimmäinen mies otti valtavan loppukirin ja voitti kisan. Alkoi suhde ja tämä toinen mies jäi unholaan. Pitkähköksi ajaksi.

Toinen mies kyllä tasaisin väliajoin kyseli, mitä kuuluu, mutta ystävätär vastaili ympäripyöreitä ja että on ollut kiireitä. Silloin toinen mies tajusi, mistä on kysymys ja jätti rauhaan.

Mutta kuten niin usein elämässä käy, ei tämä suhde sitten loppujen lopuksi kantanutkaan kovin pitkälle ja ystävätär oli murheissaan. Ja juuri, kun aurinko tuntui sammuneen, otti tämä toinen mies uudestaan yhteyttä. Siitä alkoi tiiviimpi viestittely uudelleen.

Pikkuhiljaa tekstit muuttuivat syvällisemmiksi: selvää 'oikeaa' tutustumista oli ilmassa ja halu siihen selvästikin molemminpuolinen. Ystävätär alkoi toipua ja suunnitella uutta, ei niin kovin vakavaa, tulevaisuutta ja elämää. Alitajuisesti kaiketi eräänlaisella Laastari-ajatuksella.

Olivatten sitten viittä vaille tapaamassa, kun mies teki typerän, mutta niin klassisen virheen: lähetti vastauksen tekstariin, jota ei oltu lähetetty. Teki kuin suomalainen: vastasin, kun ei kysytty. Siis lähetti melkoisen hempeän tekstiviestin, mutta ai ai, valitettavasti väärään osoitteeseen. Kyllä noiden tekstareiden kanssa pitää olla tosi tarkkana, muistakaahan se nyt, kaikki miehet ja...

No, ystävätär välitti saman viestin takaisin ja totesi, että taisi tulla väärään osoitteeseen. Nopea paikkohan sieltä tuli, mutta sepä olikin jo myöhäistä. Ystävätär ei ole enää vastaillut miehelle, vaikka tekstareita tulee edelleenkin tasaiseen tahtiin, nyt jo parin kuukauden ajan.

Sen pituinen se.

J.K.
Kertaakaan ei se mies ole kysynyt, miksei ystävätär vastaa viesteihin. Se onkin ainoa kysymys, johon hän voisi vastata.

Ei kommentteja: