tiistai 7. heinäkuuta 2009

Kuvat

Yksi kuva kertoo kuulemma enemmän kuin tuhat sanaa. Saattaapi olla.

Tai sitten se kertoo jonkun kokonaisuuden, joka on niin kaunis ja koskettava, ettei sille löydy edes sitä yhtä sopivaa sanaa kuvailtavaksi, saati sitten tuhatta. On vain se tunne.

Täti on yksinkertainen ihminen. Vaikka seisonkin jalat maassa ja pää pilvissä, niin en lähde analysoimaan tai pilkkomaan jotain kokonaisuutta vain analysoinnin ja pilkkomisen, selittämisen, ilosta. Se on tämän ajan ongelma. Kaikki pitäisi saada selitettyä järjellä ja puettua sanoiksi. Kaikkea ei vain voi ruotia pohjamutia myöden ilman, että sen samalla ruotii kuoliaaksi, kylmäksi.
Hyvänä esimerkkinä on lapsen syntymä.

Kun sitä ihmetapahtumaa lähdet sanoin selittämään, se latistuu arkiseksi ja tavanomaiseksi. Ei sitä voi sanoin selittää, sen tietää jokainen, joka syntymän ihmeen on saanut nähdä ja kokea. Eikä tarvitsekaan voida. Ei ihmettä tarvitse selittää.

Ja ihmeitä on niin monenlaisia. Luonto on niitä täynnä ja jos en itse pääse niitä ihmeitä todistamaan, voin aina nauttia niistä täällä. Kiitos, Jape !

Ei kommentteja: