Mikä tässä nyt mättää ? Kello on soimassa jossain tunnin päässä tulevaisuudessa eikä töihinkään ole kiire kuin ehkä joskus kolmen tunnin kuluttua, mutta silti jo kekkalehdin 'pirteänä' ylhäällä. NukkuMatti on taas jossain vieraissa naisissa hurvittelemassa, kun ei saa hommiaan hoidettua. Teen siitä saamattomasta vätyksestä valituksen Unienhuoltolautakuntaan.
Tosi 'pirteä', juu. Hitto. Silmät ovat kuin pienet pissinreijät lumihangessa. Ei taida puolen metrin kurkusta nyt olla apua. Siis viipaleina silmillä. Kuvittelin, että lyhyen toissayön jälkeen nukun kuin murmeli ja olen oikeasti tänään pirteä lähtemään rientoihin. Kissan viikset. No, se vain tietää sitten rauhallista iltaa ja aikaista kotiinpaluuta. Toivottavasti en nukahda kesken kaiken. (Minkä 'kaiken' ?? Just.)
En todellakaan nauti tästä olotilasta kuten eräät. Väsymyksestä siis. Juuri pari päivää sitten minulle sanottiin, että väsymyksestä voi nauttia. En kyllä käsitä, miten. Väsymyksellä kiduttaminenhan oli kaiketi näpsäkkä muinainen kidutuskeino Kiinassa vai Japanissa vai missä se nyt oli. Vesitippoja vain tippumaan kaljuun tasaisin väliajoin, niin uhri ei saa nukuttua ja murenee täysin muutamassa päivässä. Minä olisin kyllä valmis laulamaan tietoni lyhyemmässäkin ajassa. Esim. nyt olen siihen jo kypsää kauraa. Onneksi ei ole ketään tenttaamassa tädin hurjimpia salaisuuksia.
*HAAUUUKOTUS*
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti