Pitkästä aikaa sain taas nauttia elävästä tulesta.
Tuli lumoaa. Hypnotisoi. Saa valtaansa niin, että sitä on vain pakko tuijottaa. Hehkuvia, aaltoilevia hiiliä kauniimpaa näkyä ei ole. Se on aivan sama, onko tuli takkatuli, tuli saunan kiukaan pesässä, kynttilän liekki vai nuotion hehku. Samalla tavalla se vangitsee valtaansa.
Siinä aika pysähtyy ja maailman ympäriltä katoaa. On vain minä ja liekit. Hetki sukeltaa syvälle sisimpäänsä ja hiljentyä katsomaan sisälle sieluun. Rehellisesti. Raa'asti. Puhtaan totuuden heti. Ja myös rauhan hetki.
"Sillä yksi oli liehuva liekinvarsi,
ja toinen oli kuivaa puuta,
mutta minä olin tulehen tuijottaja
jolle tuli niin tukalasti kuuma."
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti