maanantai 24. elokuuta 2009

Sanan säilä

Sanan säilää terävämpää asetta ei olekaan ja se osuu aina kohteeseensa. Itse sitä saatan heilutella aika huolettomastikin, joten on ihan hyvä, että joskus 'saan' itsekin olla pistojen kohteena. Se muistuttaa siitä, miltä muistakin saattaa tuntua, kun saa oikein kunnolla selkäänsä. Ehkäpä osaan jopa ottaa opikseni tulevaisuudessa. Tai sitten en. Haavojen on tapana parantua eikä arvet useinkaan särje tai häiritse, kun ne on jonkin ajan kuluttua unohtanut. Todennäköisesti en ihan heti kuitenkaan unohda.

Ei kommentteja: