...voi lueskella vaikkapa blogeja. Ja nyt olisin huvittunut, jos ei olisi kysymys niinkin karmaisevasta asiasta kuin vakava sairaus.
Erittäinen läheinen työkaverini sairastaa sitä pahinta. Uusiutunutta sellaista. En voinut olla huolestumatta, vaikka monista kokemuksista tiedän, ettei tilanne välttämättä ole niin paha kuin joku asiaatuntematon voisi kuvitella. Uskon vakaasti lääketieteen voittoon.
Toinenkin vähintään yhtä läheinen työyhteisöni jäsen on jäänyt sairaslomalle. Toistaiseksi. Lähti hiljaa, sanomatta mitään kenellekään. Siivosi vain pöytänsä kuin olisi lähtenyt pitkälle vuorotteluvapaalle. Katsoimme sitä varovaisesti ja voimattomina. Ei noin lähdetä sikaflunssaa sairastamaan. Sisältä puristaa ajatus, jos...
Ja "ei kahta ilman kolmatta." Oman tuomioni kuulen kahden kuukauden kuluttua. Saanko vielä hitusen armonaikaa vai "saako paha vihdoinkin palkkansa" ? Onneksi se on huonommassakin vaihtoehdossa siten, että "ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin": unohtuvatpahan tämänhetkiset murheet "sen siliän tien".
Sanonta päivässä pitää lääkärin loitolla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti