Hiukset ja hampaat

Siinäpä kaksi varsinaista persharmia näin naisen kannalta katsottuna.

Nyt, kun tädin hiukset vihdoin ovat vuosikausien jälkeen löytäneet sen oman mieluisan mallinsa, niin johan alkoivat hankaluudet. Tai eivät ihan heti, koska pari vuotta ehdin nauttia helppohoitoisista hiuksista. Pesu ja haronta viisipiikkisillä ja se oli siinä. Nyt hiukseni nousivat kapinaan.

Vaihdoin tuossa kuukausi sitten shampoo- ja hoitoainemerkkiä ja siitä se alamäki alkoi. Hiuksista katosi ryhti ja kihara. Siis kiharat häipyivät !?! En ymmärrä, mutta näissä pesuaineissa sen syyn täytyy olla, koska mitään muuta muutosta ei ole ollut, joka voisi jotenkin hiuksiin vaikuttaa. En ainakaan keksi mitään muuta. Hiukset siis latistuivat tosi masentavan näköisiksi ja niitä piti jotenkin maanitella kihartumaan erilaisten tukiaineiden avulla. Ei kiva ollenkaan tällaiselle hätähousulle, joka ei jaksaisi yhtään puunailla itseään aamulla ! Ei kiitos.

Vaihdoin takaisin vanhoihin market-aineisiin ja johan löytyi taas enemmän ryhtiä. Ne kampaajalta hankitut aineet olivat nähtävästi liian hoitavia ja snobbailevia tällaisille maatiaishiuksille, mitä tädin kallo puskee. Tarjoan ne siis saunavieraille. ;-)

On se huvittavaa, miten suurta osaa karvat näyttelevät naisen elämässä. Joko niitä on liikaa tai liian vähän. Tai sitten ne kasvavat väärässä paikassa. Tai ovat väärän värisiä. Se on ihan sama puhutaanko hiuksista, kulmakarvoista, kainalokarvoista, säärikarvoista tai... No, ihan mistä vaan. Aina niistä haivenista jotain harmia aiheutuu ja taistelu niiden kanssa tai niitä vastaan on verrattavissa 30-vuotiseen sotaan.

Ja sitten legot.

Joskus muinoin sanottiin, että äiti antaa aina yhden hampaan lapselleen. Eli kai sillä tarkoitettiin sitä, kun äiti imettää pitkään lastaan, niin mahdollinen äidin kalkinpuutos hapertaa yhden hampaan per lapsi. Eihän se enää näin ole. Ikä sen tekee, että hampaista alkaa olla enenevissä määrin harmia ja vaivaa.

Olkoon vaikka kuinka suu täynnä perittyä kovaa hammasluuta ja litroittain huuhteluainetta tuottavia sylkirauhasia, niin silti hammaslääkärikäynnit ovat jo ihan jokavuotista rutiinia. Vaikka vain tarkistus- ja puhdistusmielessä. Ja ennaltaehkäisy on hampaidenkin kannalta se paras vaihtoehto. Paikattu hammas ei koskaan ole ehjän veroinen ja siitä on aina tiedossa jotain kremppaa ennemmin tai myöhemmin.

Täti on innokas hammasharjan ja -tahnan käyttäjä. Tutun hammashygienistin vinkistä vaihdoin hammastahnan perustahnasta Parodontaxiin. Sen maku on kammottava ensimmäisten parin viikon ajan, mutta sitten siihen tottuu ja kärsimys on kannattanut, koska se tekee hampaista todella puhtaat. Ja vaikutus kestää koko päivän. Lisäksi se hoitaa ikeniä, joten ikenet pysyvät terveinä ja kauniin vaaleina.

Olin myös ko. h.hygienistin pyynnöstä Listerine-suuveden testiporukassa ja jäin heti sen litkun koukkuun. Erittäin tehokasta ainetta suun ja hampaiden hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi sitä käyttävä uskaltaa pussailla huoletta, vaikka se pusu tulisikin puskista. Siis pussailemisiin.

*pus*