Kaikki peikot, möröt, etiäiset, öttiäiset, noidat, velhot ja maahiset ovat pelotelleet minua pääni sisällä. Minä itse uikutan jossain perimmäisessä pimeässä nurkassa ja vapisen ja tärisen aina hännännipukkaani myöten. Tunnen itseni pieneksi ja surkeaksi ja mitättömäksi. Hajuttomaksi, mauttomaksi ja värittömäksi. Kaikenkaikkiaan epäkelvoksi surkimukseksi, josta ei ole mihinkään.
Olen tylsä pölkkypää, josta ei ole mitään iloa tai seuraa kenellekään. Olen typerys ja ääliö. Sivistymätön mitäänsanomaton moukka. Pikkunäppärä säälittävä tyhjäpää. Onneton koheltaja ja tyhjännauraja. Horna. Pahimmoillaan oikea Louhi.
Ei tästä tule mitään. Heitän hanskat tiskiin ja luovutan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti