"Ooh..."

Tuntuu kuin henkeni salpautuisi.

Lämmin syli. Vahvat käsivarret, jotka puristavat minut itseään vasten. Puristavat niin tiukasti, kuin eivät koskaan enää aikoisi irrottaa otettaan. Se kyllä sopii minulle mitä parhaiten. Siinä haluan olla, siihen haluan jäädä. Tunnen karhean posken hiuksiani, ohimoani vasten. Kuulen hengityksen. Kuulen, kuinka hän imee sisään tuoksuani. Hiusteni tuoksua. Ihoni lämmintä, kutsuvaa myskiä. Makeaa kuin mesi. Ja ote tiukkenee.

Tunnen, kuinka hänen vartalonsa on yhtä aikaa niin pehmeä ja lämmin, mutta samalla niin kova ja vaativa. Kudokseni pehmenevät sylinsä lämmössä. Sydämeni sykkii aavistuksen nopeammin, hieman raskaammin. Vereni kohisee korvissani ja hänen korvansa kuulevat sen myös.

Odotan. Odotan malttamattomana, että hänen huulensa siirtyvät kaulalleni. Pehmeät, kuumat. Täynnä halua, täynnä himoa. Minuun. Voin haistaa sen. Himon.

Hänen kätensä hellittävät otettaan, mutta vain siirtyäkseen eteenpäin. Alaspäin pitkin selkääni. Alas kylkiäni pitkin vyötärölleni, jossa ne pysähtyvät tietäen, mitä ne saavat aikaan. Värähdyksen, joka kulkee vartaloni läpi ja saa minut painautumaan häntä vasten. Lämpimät miehen kädet siirtyvät lantiolleni, joka ei voi painautua tarpeeksi lähelle hänen kovaa lantiotaan.

Käteni siirtyvät hartioiltaan niskaan. Sormeni hierovat lempeästi, mutta voimakkaasti niskaansa. Siirtyen hiuksiin. Lyhyeen ja tiiviiseen. Painan päätään lähemmäksi juuri samalla hetkellä, kun huulensa siirtyvät huulilleni. Täydellinen suudelma. Suudelma, joka pyyhkii altaan kaiken muun. Jopa käsien polttavan kosketuksen. Siinä suudelmassa, vaativien huulien sulautuessa yhteen, on maailman alku. Yhteys, josta kaikki alkaa, johon kaikki päättyy.