Voi, luoja, mikä seppä !! Se tuli kirjaimellisesti ahjon takaa ja vei jalat alta. Olin sulaa rautaa, kun teimme yhdessä täydellistä tulosta. 1200 astetta ei riitä alkuunkaan kuvaamaan sen pajan tunnelmaa. Mikä täydellinen hymy, mikä täydellinen nauru ja ne kädet... käsivarret. Jos ne saavat raudan vääntymään siten, niin mitä ne tekevätkään naiselle ?? Ja se katse lähtiessä. Mikä mies ! Todellakin Mies isolla M:llä. OMG, jälleen kerran !!
Entäs se toinen taiteilija. "Mutta kukas se TUOLTA tulee ??" "No, se on juuri se Justiina." "Ai, SE..." Joskus ei ole mitään ja toisina päivinä tulee yli äyräiden.
Oppipoika: "Joo, ei sepät todellakaan ole mitään bodari-tyyppejä. Melkein kaikki ovat tällaisia kuivan kesän oravia." *hahahahahhahahahhah*
Ehkä, poju, sä olet kitukasvuinen orava, mutta ei todellakaan se toinen. Siis hän.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti